Tanskan suuri kuntaremontti toi säästöjä

Pohjoismaisia kunta-alan virkamiehiä on parhaillaan koolla Jyväskylässä. Suomen kuntauudistuksen kannalta kiinnostava on Tanska, missä kunta- ja palvelurakenne uudistettiin vuonna 2007.

Kuva: YLE

Suomessa on seurattu mielenkiinnolla Tanskan vuonna 2007 toteuttamaa kuntauudistusta. Tanska on asukasmäärältään hyvin lähellä Suomea, ja maan kuntamäärä karsittiin uudistuksessa lähes kolmesta sadasta alle sataan.

 Ennen kuntauudistusta Tanskan kuntien keskiväkiluku oli noin 16 000, mikä on myös Suomen kuntien keskiväkiluku. Nyt Tanskassa kuntien keskiväkiluku on 54 000, hyvin lähellä sitä mihin Suomessakin tähdätään.

- Teimme viime vuonna arvioinnin uudistuksesta, ja pidän sitä enimmäkseen onnistuneena. Tanskan kuntien talous on nyt vahvemmalla pohjalla kuin ennen uudistusta, ja olemme saaneet aikaan säästöjä, sanoo apulaiskansliapäällikkö Niels Jørgen Mau Tanskan talous- ja sisäministeriöstä.

Aluksi kuluja

Ensimmäisinä vuosina uudistuksen jälkeen kuntien budjetit Tanskassa ylittyivät, kun uusia kuntia järjesteltiin käytännössä.

- Vasta nyt olemme päässeet korjaamaan kunnissa satoa uudistuksesta. Siinä täytyy olla kärsivällinen, eivätkä säästöt tule automaattisesti, Mau sanoo.

Mau muistuttaa myös, että vahvemman talouden taustalla on muutakin kuin kuntauudistus.

- On vaikea arvioida tarkalleen kuntauudistuksen osuus kuntatalouden vahvistumisesta, sillä kuntareformin jälkeen on tietenkin tehty muitakin kuntien talouteen vaikuttavia toimenpiteitä, ja maailmantalous vaikuttaa myös, hän sanoo.

Pelkkä kuntarajojen muuttaminen ei riitä

Tanskan kuntauudistus ei ollut pelkkää kuntien yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi. Samalla verotuloja siirrettiin valtiolta kunnille ja muutettiin rahoitusjärjestelmää muutenkin. Tulojen vastineeksi kasvatettiin kuntien menoja, sillä rahojen mukana siirrettiin myös tehtäviä valtiolta kunnille.

- Se oli kaiken kaikkiaan suuri uudistus, ja paremmat vaikutusmahdollisuudet alueen asioihin selvästi kiinnostivat kuntia, sanoo Mau.

Kun Tanskassa kävi ilmeiseksi, että hallitus ajaa kuntauudistuksen läpi, kunnat olivat suorastaan innokkaita etsimään liitoskumppaneita. Siinä missä Suomessa kunnat ovat puhuneet keskinäisestä yhteistyöstä liitosten vaihtoehtona, Tanskassa yhteistyön mallia kavahdettiin.

Ongelmaton ei muutos Tanskassa ollut, ja esimerkiksi terveydenhuollon eri tasojen yhteensovittamisessa on edelleen kitkaa.

- Uudistus on prosessina edelleen menossa. Seuraavien muutaman kuukaudenkin aikana on tekeillä korjausliikkeitä, jotta asiat saadaan toimimaan paremmin, sanoo apulaiskansliapäällikkö Mau.

Suomi toivoo samanlaisia tuloksia

Suomessa on laajasti epäilty saavutetaanko kuntakoon kasvattamisella mitään. Tanskan esimerkki näyttäisi osoittavan, että voidaan hyvinkin saavuttaa.

- Kaikki pohjoismaat ovat tietenkin seuranneet Tanskan tilannetta. Vaikka pohjoismaiden kesken on eroja, niin eniten yhteistä löytyy nimenomaan kuntasektorilta, ja siellä Tanskan kokemukset ovat hyviä. Taloutta on saatu vahvistettua ja tuottavuutta lisättyä juuri niissä kunnissa, joissa on tehty isoja yhdistymisiä, sanoo hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.).

Liitoksista tulee kuitenkin alkuun kuluja. Se on nähty Tanskassa, ja se on nähty Suomessa tehdyissä kuntaliitoksissa. Suomen kuntatalous taas ei ole tällä hetkellä kovin vahvalla pohjalla.

- Uudistusta on siirretty koko ajan, ja jo nyt ollaan myöhässä, Virkkunen toteaa ajatukseen kuntauudistuksen siirtämisestä parempiin aikoihin.

Liitoksissa kuntien välisiä eroja

Suomessa tehdyissä kuntaliitoksissa on selkeitä eroja siinä mitä niillä on saatu aikaan.

- Noin puolessa yhdistyneistä kunnista menojen kasvu oli suurempaa ja toisessa puolessa pienempää kuin niissä kunnissa joissa ei tehty liitoksia. Ratkaisevassa asemassa on se miten liitos tehdään ja mitä liitossopimuksessa sovitaan, Virkkunen sanoo.

Valtio suuntaakin kuntaliitoksille muutostukea muun muassa tietojärjestelmien uudistamiseen, organisaatiouudistuksiin ja palveluprosessien uudistamiseen.

- Valtio haluaa tukea sitä, että uusi kunta lähtisi mahdollisimman tehokkaasti liikkeelle, Virkkunen linjaa.

Uudistustarpeesta yksimielisyys - tavoista ei

Toisin kuin Tanskassa, Suomessa kunnat ovat olleet enimmäkseen nihkeitä yhdistymisille. Kuntauudistus on nähty ylhäältä tulevana saneluna.

- Meillä on paljon kuntia, jotka hyötyvät nykyisestä kuntarakenteesta, mutta samalla alueella voi osa kunnista kärsiä. Silloin rakenne ei ole yhteiseksi hyväksi. Kuntapäättäjät ovat vastuussa omasta kunnastaan, mutta eduskunta ja hallitus ovat vastuussa kaikkien suomalaisten palveluista, näkee Virkkunen.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen tarpeellisuudesta ei ole soraääniä kuulunut, vaan erimielisyys on koskenut sitä millainen uudistus tehdään. Nyt kunnat liitosselvityksiin velvoittava lainsäädäntö on jo voimassa, ja liitoselvityksiä pannaan parasta aikaa alulle eri puolilla Suomea.