Hyppää sisältöön

Kohti osallistuvaa myrskybongausta

Ilmatieteen laitos ja VTT ovat kehittämässä yhteistyössä älypuhelinsovellusta, jolla kansalaisten säähavainnoilla voisi täydentää esimerkiksi myrskykeskusten liikkeiden monitorointia ja ennustamista.

Kuva: Marian Peiger / EPA

Ilmatieteen laitos pohtii, miten sen omia säätutkien ja salamapaikantimien tietoja voisi täydentää myrskyn keskelle joutuvien ihmisten havainnoilla yhä paremman tilannekuvan luomiseksi.

Ihmisten omia havaintoja varten kehitteillä on älypuhelinsovellus, jonka avulla omia havaintojaan voisi lähettää suoraan Ilmatieteen laitokselle.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Rossi kertoo, että kansalaishavainnoille on selvä tilaus.

- Tällaisten kansalaishavaintojen kautta voitaisiin saada paljon lisätietoa esimerkiksi siitä, miten ja missä ilmenee voimakkaita rajuilmoja, ja tietoa siitä, onko ilmennyt todellisia vahinkoja, Rossi kertoo.

Android-alustalle tekeillä oleva sovellus on jo testikäytössä myrskybongareilla. VTT:lta tavoitettu ympäristötietojärjestelmien tiiminvetäjä Ville Kotovirta arvioi, että testaajien palautteen perusteella sovellusta kehitetään ja korjataan. Suurelle yleisölle sovellus voisi olla käytössä Kotovirran arvion mukaan ensi kesänä.

Suomi jälkijunassa

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Pekka Rossin mukaan säähavaintojen sosiaalisessa jakamisessa ollaan muualla maailmassa huomattavasti Suomea edellä. Syitä tähän on monia.

- Yksi syy on se, että nämä ovat uusia tuotteita. Niitä pitää tutkia, kehittää ja testata pitkään. Ja tietenkin täytyy pitää kiinni olemassa olevista palveluista ja pystyä tarjoamaan peruspalveluja hyvin ja luotettavasti.

Lisäksi maailmalla on Rossin mukaan enemmän tilausta sosiaalisen median osallistaville palveluille jo siitä syystä, että muualla - esimerkiksi Yhdysvalloissa - rajuilmojen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat huomattavasti korkeammat kuin Suomessa.

Jonkin verran tietoa Ilmatieteen laitokselle voi omista havainnoistaan lähettää jo nyt.

- Meillä on ollut käytössä jo pitkään nettilomakkeita, joiden kautta voi lähettää tietoa vaikkapa salaman iskemästä puusta tai rakeista. Näitä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tutkimuksen apuna jälkianalyysissä, Rossi kertoo.

Avoin data on jo tätä päivää

Sosiaalisia sovellutuksia säähavaintojen jakamiseen voi tulla myös muilta kuin Ilmatieteen laitokselta. Ilmatieteen laitos tarjoaa nykyään kaiken havainnointidatansa nettisivuillaan kaikkien vapaaseen käyttöön.

Ilmatieteen laitoksen tietoja voi hyödyntää kuka tahansa, ja yhdistää valmista dataa vaikkapa omaan havainnointisovellukseen.

Mustasukkaisesti omaan säädataansa Ilmatieteen laitos ei siis ainakaan suhtaudu.

- Sehän on hieno asia, että sitä kautta voidaan alkaa tuottaa uusia palveluita ja mahdollisesti uutta liiketoimintaa Suomeen. Itse uskon ainakin siihen, että sillä luodaan paljon hyvää, Rossi kiteyttää.