Noora Vennamo riisui julkkisnaamionsa

Noora Vennamo sädehtii onnea. Kilpailuhenkinen suhde jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvosen kanssa kukoistaa Hämeenlinnassa. Elämä on ihanaa, ja työkin maistuu. Päätoimisesta julkkiksesta on kasvanut kaikessa hiljaisuudessa nainen, joka tietää elämänsä oikean suunnan. Vennamolainen tulisieluisuus on tallella.

Hämeenlinna
Noora Vennamo Verkatehtaan pihalla
Mikael Juntunen / Yle

Noora Vennamo, 35, on viettänyt tietoisesti hiljaiseloa julkisuudesta. Ei hän sitä ole karttanut, muttei ole sinne pyrkinytkään. Helsinkiläismimmi käväisi Turussa rauhoittumassa ja tuli Hämeenlinnaan etsimään omaa hämäläisyyttään.

- Olen nähnyt nyt kaksi erilaista puolta Hämeenlinnasta. Talven, jolloin tuntuu, että joku on räjäyttänyt atomipommin, eikä ketään ole missään, ja rusakot juoksevat kadulla. Ja kesän, jolloin joka puolella tapahtuu valtavasti.

Jos joku olisi talvella kysynyt muuttokrapulasta kärsivältä Nooralta, haluaako hän muuttaa takaisin Turkuun, muutto olisi tapahtunut välittömästi. Nyt sellainen ei tulisi kuuloonkaan.

Äiti, Pirjo Vennamo (os. Nukarinen) on syntyisin Vanajan kunnasta, nykyisen Hämeenlinnan alueelta. Mummon ja ukin haudat löytyvät Hämeenlinnan Vuorentaan hautausmaalta.

- Luulen, että olen jo löytänyt osia omasta hämäläisyydestäni. Vaikka ihmiset kyllä sanovat, että menee 15 vuotta ennen kuin täältä saa ystäviä. Olen vaan miettinyt, että mitä te hämeenlinnalaiset oikein ajattelette, kun tehän olette aivan ihania ihmisiä.

Nykyisin Noora Vennamon saattaa tavata hämeenlinnalaisen ravintolan tiskin takana. Blogista voi seurata hänen elämäänsä perheen, harrasteiden ja työn parissa. Työ on tarjoilua, kirjoittamista ja teatteria.

Kahden kilpailuhenkisen parisuhde

Noora Vennamon seitsemän vuoden rauhallinen yhteiselo kaksin lapsen kanssa päättyi, kun Turun yössä tuli vastaan hämeenlinnalainen kiekkomies.

- Ei kannata yrittää minua, minä olen kamala, sanoin Petterille. Petteri vastasi, että niin minäkin.

Petteri varasti minulta ruohonleikkaamisen nautinnon

Siitä se sitten lähti. Nyt parisuhde kukoistaa, kaikesta kilpaillaan. Petterillä kuluu kahvia, Nooralla tupakkaa. Toinen on iltauninen, toinen aamu-uninen.

- Toisin kuin Petteri, minä en todellakaan ole aamuihminen. Käännän kylkeä, kun Petteri lähtee koiran kanssa ulos ja keittää kahvia. Puoli pannua on juotu, kun heräilen.

Suurin närästyksen aihe on se, että Petteri on vienyt häneltä mökillä mielipuuhan, ruohonleikkurilla ajelun nautinnon. Tämä asetelma liittyy osaltaan kilpailuhenkisyyteen, jota molemmilla riittää ylen määrin.

- Toisaalta isäni sanoi, että minä olen vienyt sen puolestaan häneltä, siis ruohonleikkuun. Meillä ei Petterin kanssa ole asiaa missä ei kilpailtaisi. Ehkä Petteri ei tule mun ohi pyykkämään. Kaikkea muuta on kokeiltu, sanoo Noora, joka on valmistautunut voittamaan miehensä 31.8. pidettävässä Vennamon suvun juoksukilpailussa.

Pilke säilyy silmänkulmassa, mutta aina kun kilpaillaan, mennään verenmaku suussa. Mutta lyötyä ei sitten lyödä.

- Juoksukilpailun voitosta olen varma. Olen seurannut Petterin henkistä ja fyysistä valmistautumista. Hän sanoi peliyhtiön blogissaan olevansa väistyvä urheilija, ikää tulee. Ei enää kipua ja tuskaa. Ei ole enää sellaista paloa. Vastaavasti itse jos jään puolikuntoiseksi, juoksen itseni vaikka hengiltä.

Vennamolaisuus merkitsee tulisieluisuutta

Siitä Noora Vennamosta, joka eli 2000-luvun taitevuodet julkkiksena, lehtien kustantamana siipeilijänä, on pitkä matka nykyhetken päättäväiseen naiseen. Unelmat eivät enää ole rahassa tai julkisuuden määrässä mitattavia.

- Haluan kirjoittaa. Siitä kai heijastuu se, että minulla on asiaa. Sillä tavalla saan ehkä joskus sanottua ne asiat.

Kyllä meissä kaikissa asuu pieni Vennamo

Ja jos sukunimi on Vennamo, yhtä jos toista sanottavaa on ja tulee olemaan.

- Kyllä minä tunnistan sen tulisieluisuuden itsessäni. On halu tehdä, vaikuttaa ja perehtyä. On tarve olla rehellinen. Nauramme usein sisarusten kesken, että kyllä meissä kaikissa asuu pieni Vennamo.

Isoisä oli aina televisiossa, isä oli televisiossa, niinpä pikkutytöllekin kasvoi sellainen ajatus, että se jotenkin kuuluu asiaan.

- Pienenä kuvittelin, että kaikkien isoisät ja isät ovat telkkarissa.

Julkisuuden edut ja kirot

Voimisteluleirillä häntä alettiin kutsumaan automaattisesti ”arvon Vennamoksi”. Ovet avautuivat ja palvelu pelasi.

- Kasvoin ja ajattelin, että julkisuuden avulla minusta tulee jotain. Olin vaikea murrosiässä, olin kamala äidille, rikoin kaikkea ja karkailin kotoa. Tuli tarve näyttää, että minä pärjään elämässäni.

Noora Vennamo kauppasi elämänsä lehdille. Arvo mitattiin tonneissa, jotka hän sai siitä, että näytti elämänsä kaikille. Seinä tuli kuitenkin vastaan.

- Jutut olivat sillä hetkellä elinkeino. Saatoin olla lapsen kanssa kotona ja opiskella. Tajusin, että olin hukassa, haluan pois tästä. Näin omia juttujani, ja aloin voimaan pahoin. Koetin hinnoitella itseni ulos, mutta sekään ei onnistunut. Pyysin haastatteluista ihan törkeitä hintoja, ja ne maksettiin.

Turkuun muutto oli irtiotto mallintöistä ja julkisuudesta. Edessä olivat teatteri-ilmaisuopinnot.

- Halusin tehdä jotain todempaa. Hain teatterikorkeakouluun näyttelijäpuolelle, mutta onneksi en päässyt. Minulle selvisi heti Turussa lavalla, että haluan olla ihminen ilman rooleja ja olla esittämättä missään mitään. Löysin sen, mikä on ollut koko ajan silmien edessä, löysin kirjoittamisen. Jos minulla on vaikeita aikoja tai semmoinen olo, että pitää löytää taas joku ohjenuora elämään, kirjoittaminen on ollut apu pienestä saakka.

Entäs sitten politiikka?

- Vaaleihin en halua lähteä, mutta voisin kuitenkin kirjoittaa jotain tämän yhteiskunnan tilasta teatterille.