Suomessa kasvaa ainakin satoja tieteelle vieraita sienilajeja

Tieteelle vieraan sienen voi löytää vaikka omalta takapihaltaan. Uuden lajin tunnistaminen on hidasta, työlästä ja vaatii rahaa.

luonto
Koivunpunikkitatti
Koivunpunikkitatti tarvitsee koivun seuralaisekseen. Sientä esiintyy yleensä heinäkuusta syyskuuhun asti.Merja Siirilä / YLE

Suomen luonnossa kasvaa vähintään satoja sienilajeja, joita ei tunneta tieteellisesti. Uusien lajien tunnistaminen on hidasta puuhaa.

- Se vaatii paljon aikaa ja suurelta osin mikroskooppityöskentelyä. On vain vähän ihmisiä, jotka tekevät taksonomista tutkimusta ammatikseen, Luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff kertoo.

Tunnettuja sienilajeja Suomessa on kuutisen tuhatta. Kaikki eivät suinkaan ole suuria, syötäviä lajeja, vaan joukossa on muun muassa pieniä kotelosieniä.

Sieniä kasvaa Suomessa paljon ja niillä on tärkeä rooli metsien hyvinvoinnille.

- Ilman sieniä ei olisi metsää. Sienet ovat puulajien symbiontteja, jotka auttavat puita selviämään eri olosuhteissa. Sienet muun muassa antavat laajan vedenimemispinnan, rihmaston kautta kulkee vettä ja kivennäisaineita, von Bonsdorff selvittää.

Sienten kasvua on vaikea ennustaa 

Tavallista metsänkävijää kiinnostavat eniten ruokasienet. Niiden sadon ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, ainakin koko satokauden ja koko maan laajuudella. Sienten kasvuun vaikuttaa sademäärän ja sienen biologian lisäksi moni seikka maaperästä ja alueen pohjavesiesiintymistä lähtien.

- Kukaan ei voi tietää, minkälainen sienisato tulee, se on täyttä arvailua. Kun arvioidaan noin muutaman viikon säteellä, että millainen sato on pienemmällä alueella, siitä voidaan jo antaa luotettavampia arvioita, von Bonsdorff kertoo.

Runsain sienisato saadaan yleensä syksyllä, mutta sieniä löytyy metsistä pitkin kesää. Kesäkuussa on hiljaista, kun kevätsienien kausi on ohi ja syyssieniä saa vielä odottaa. Tatteja ja haperoita voi kuitenkin löytää monesti jo kesä- tai heinäkuussa.