Kun elokuva ja taidemaalaus koskettavat

Taiwanilaiskuvaaja Mark Ping-bing Lee herätti Pierre-August Renoir'n maalaukset eloon. Taidemaalarin viimeisistä vuosista syntyi kaunis elokuva, joka saa Suomen ensi-iltansa tänään perjantaina. Maalarin poika Jean Renoir on puolestaan tänä syksynä esillä elokuvaesitysten ja kirjan muodossa.

kulttuuri
Ikääntynyt taidemaalari Pierre-August Renoir maalaa maalauksiaan rauhallisella maatilalla.
Ikääntynyt taidemaalari Pierre-August Renoir maalaa maalauksiaan rauhallisella maatilalla.Fidélité Films / Cinema Mondo

Riviera vuonna 1915. Ensimmäinen maailmansota tekee tuhoa toisella puolella Ranskaa, mutta ikääntynyt taidemaalari Pierre-August Renoir maalaa maalauksiaan rauhallisella maatilalla. Jos reuma ei taiteilijaa pysäytä, niin ei sotakaan.

Taiteilijan poika Jean on haavoittunut sotilas, joka tulee kotiin parantamaan vammojaan ja rakastuu isän uuteen nuoreen malliin.

Renoir on draamaltaan tylsä, mutta kuviltaan pysäyttävän kaunis. Taidetta käsittelevän elokuvan kuvalliseen haasteeseen on vastannut taiwanilainen kuvaajamestari Mark Ping-bing Lee (In the Mood for Love, Norwegian Wood, Flight of the Red Balloon).

- Elokuvassa on kohtaus, jossa isä-Renoir istuu puutarhassa alastonmalli edessään. Mutta hän maalaakin kuvaa sitruunasta! Elokuva ei toimi sillä tavalla, mutta yritin saada kuvat näyttämään mahdollisimman kauniilta. Sellaisilta kuin Renoir'n maalaukset, Lee sanoo.

Väärennöstä ja imitaatiota

Renoir-elokuva käsittelee kuvataidetta monella eri tasolla. Isä-Renoir'n keskeneräiset maalaukset on elokuvaa varten tehnyt Guy Ribes, joka on aiemmin istunut vankilassa muun muassa Renoirin maalausten väärentämisestä.

Kuvaaja Lee puolestaan siirtää vanhan taiteilijan tyyliä upeasti valkokankaalle. Esimerkiksi kuvan tarkkuuden sääteleminen saa lehtien välistä tulvivan valon näyttämään pisaroilta kuin impressionistien maalauksissa.

- Muutin kokonaan tapaani kuvata värejä ja valoa. Työryhmässämme kaikki olivat ammattilaisia, mutta kukaan heistä ei voinut ymmärtää mitä oikein tein, Lee kertoo.

Renoirissa Leelle tärkeintä oli oikeanlainen valo.

- Valoa voi kontrolloida sisätiloissa, mutta ulkona olimme auringon armoilla. Usein oli vain minuuteista kiinni, että ehdimmekö kuvata ennen kuin valo vaihtuu. Minun piti liikuttaa koko työryhmää nopeasti koko elokuvan kuvausten ajan.

Poika parrasvaloissa

Siinä missä uusi elokuva kumartaa kuvataiteelle, on nuoren Jeanin elokuvaura sivuosassa. Kuvaaja Leen mukaan _Renoir _kertoo kuitenkin taiteen historian taitekohdasta, jossa maalaus ja elokuva kohtaavat.

- Se näyttää yksinkertaiselta, mutta tarina on hyvin voimakas. Se kertoo perheestä, perheen isästä ja siitä, miten poika jatkoi isänsä ajattelua. Uskon, että isä-Renoir'n tapa maalata muutti myös pojan tapaa tehdä elokuvaa.

Nuori elokuvaohjaaja Jean Renoir kirjoitti vanhoilla päivillään myös kirjan Renoir - isäni, joka julkaistaan uudestaan suomeksi elokuvan ensi-illan yhteydessä.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto puolestaan esittää parhaillaan Helsingissä Jean Renoirin elokuvia.