Reilusti alle puolet rannoista on varattu rakentamiselle

Etelä-Karjalassa useimmissa kunnissa alle 40 prosenttia kokonaisrantaviivasta on rakennettu tai suunniteltu rakennettavaksi. Luonnonsuojelijat näkevät tämänkin liian tiheänä. Etelä-Karjalassa lähes kaikki ranta-alueet kuuluvat johonkin kaavoituksen piiriin.

Kuva: Yle

Mielikuva Etelä-Karjalasta maakuntana, jonka rannat on tiheään rakennettu ei aivan täysin pidä paikkaansa. Suurin osa rannoista on rantayleiskaavan piirissä, mutta kaikkea ei katsota rakentamiskelpoiseksi ja vapaita ranta-alueita on sailytettävä riittävästi. Esimerkiksi Taipalsaarella varsinkin saaria on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle.

- Kaavoissahan on varattu tällaisia alueita muun muassa saaria hyvinkin paljon tuolla on varattu sellaiseen käyttöön että sinne voi rantautua ja kyllä siellä riittävästi niitä rantautumispaikkoja vielä on. Ehkä se pahin paine on Pien-Saimaan puolella ja siellä varsinkin ne vanhat rakennuspaikat, että siellähän on rakennettu menneinä vuosikymmeninä puhutaan 50-60 -luku ja silloin on rakennettu hyvinkin pieniä saaria täyteen, selventää Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman.

Kaavoihin pääsee vaikuttamaan

Nykyään linja on muuttunut kovasti moniportaisen kaavoitusmenettelyn myötä. Rantarakentamista tyypillisesti ohjaavaan yleiskaavaan pääsee vaikuttamaan moni taho.

- Esimerkiksi ely-keskukset ovat kokoajan mukana siinä kaavoituksessa ja meiltä pyydetään lausuntoa plus esim ympäristötoimelta ja kaikilta tämmösiltä pyydetään lausuntoja plus sitten maanomistajat ja muut asianosaiset. Se on aika valvottua toimintaa, sanoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen lakimies Pekka Kosunen.

Rakennustiheys koetaan luonnonsuojelullisesti ahtaaksi

Luonnonsuojelullisesti rantojen kaavoitus koetaan silti ongelmalliseksi. Rakennustiheyttä pidetään liian suurena ja rakentamatonta rantaa vähäisenä verrattuna esimerkiksi Etelä-Savoon. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin mielestä kaavoitusta tulisi katsoa ensin luonnon kannalta ja ottaa rakennuskäyttöön vasta jäljelle jäävä osuus. Kaakkurin, kuikan ja selkälokin pesimäalueille ei haluttaisi rakennusoikeutta lainkaan.

- Pienten harjujen ja lahtien, jossa on hyvät telttailumahdollisuudet ja luonnon seuraamismahdollisuudet, niin niitä on surullisen paljon menny. Monella järvellä missä olen käynyt lintulaskentaa tekemässä niin on ilmestynyt tonttien merkit. Siinä on monta kuikan pesäpaikkaa menny, harmittelee Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juuti.