Hyppää sisältöön

Luonnonsuojelijat pitävät rantoja liian tiheään rakennettuna

Rantojen kaavoituksella pyritään siihen, että ympäristöstä muodostuu viihtyisä, rakennuspaikat ovat rakennuskelpoisia ja rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelijat pitävät rantojen käyttöä liian tiheänä.

Kuva: Raine Martikainen

Rantojen yleiskaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriarvot. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juuti kuitenkin pitää kaavoituksen ajattelumallia vääränä. Aluetta tulisi tarkastella ensin luonnon kannalta, ja ottaa rakennuskäyttöön vasta jäljelle jäävä osuus.

- Kun on seurannut näiden rantarakennuspaikkojen tiheyksiä, niin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että ne ovat aika tiheitä. Rakentamatonta rantaa on jäänyt vähän verrattuna esimerkiksi Etelä-Savoon. Etelä-Karjalassa on tehty aika tehokkaita, moittii Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juuti.

Kaavoittajilla ja luontoihmisillä on erilaiset näkemykset rakennusoikeuden laskentatavoissa. Luontoihmiset katsovat asiaa luonnon kannalta ja näkevät paikat, joihin ei tulisi rakentaa. Juutin mukaan kaavoittajat ajattelevat tehokkuutta ja sitä, miten hyville paikoille voitaisiin rakentaa tehokkaasti.

- Se ei ole aina hyvä ajattelumalli. Esimerkiksi linnuille sopivat pesimäalueet kuten kapeat lahdet ja niemet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kaakkurin, selkälokin ja kuikan pesimäalueille pitäisi rakennusoikeudelle asettaa nolla-arvo, esittää luonnonsuojelullisen näkemyksensä Juha Juuti.

Vapaiden alueiden riittävyydestä erimielisyyttä

Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willmanin mukaan rakentamista keskitetään, jotta myös vapaampia alueita säilyy. Luontaisia virkistyskäyttöön tarkoitettuja paikkoja on säilytetty, retkeilyreittejä huomioitu ja mahdollisesti matkailua tukevia kohteita on jätetty vapaaksi. Lisäksi kunnalla on uimarantoja ympäri kuntaa ja kyläyhdistyksillä on lähes jokaisessa kylässä oma uimaranta.

- Kyllä siellä riittävästi näitä rantautumispaikkoja vielä on. Varsinkin saaria on jätetty vapaaksi. Pien-Saimaan puolella painetta on enemmän. Menneinä vuosikymmeninä on rakennettu hyvinkin pieniä saaria täyteen. Siellä ei ole juuri jalansijaa rantautumiseen ja leireilyyn, mutta tänä päivänä huomioidaan kaikki käyttäjäryhmät, sanoo Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman.

- Hyviä telttailupaikkoja ja luonnon seuraamiseen sopivia kohteita on surullisen paljon mennyt kaavoituksen alle, harmittelee Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juuti.