Muistisairas ymmärtää vaikka ei muista

Pitkällekään edennyt muistisairaus ei hävitä henkilön ihmisarvon tuntoa, sanoo Jaana Koinsaari Etelä-Savon Muistiluotsista. Suomessa on yli 120 000 muistisairasta ihmistä.

Kotimaa
Mies taputtaa vanhuksen kättä.
AP Graphics Bank

Muistisairaan kanssa toimiminen vaatii läheisiltä ja hoitohenkilökunnalta paljon ymmärrystä, herkkyyttä ja hyvää ihmistuntemusta. Pitkään muistisairaiden parissa työskennellyt Etelä-Savon Muistiluotsin toiminnanvastaava Jaana Koinsaari uskoo muistisairaan aistivan sanatonta viestintää hyvin tarkasti. Muistisairaus ei hävitä henkilön ihmisarvon tuntoa, Koinsaari sanoo.

- Muistisairas ymmärtää, milloin heitä kohdellaan arvostavasti ja milloin ei, Koinsaari sanoo.

Jokaisella potilaalla on oikeus tietää, mikä sairaus aiheuttaa dementiaoireita. Koinsaaren mukaan joskus on tapauksia, joissa hoitohenkilökunta puhuu potilaan ohi pelkästään omaisille.

- Aina ei ole ymmärrystä siitä, mistä muistisairaudessa on kyse.

Muistisairaus ei ole hävettävä asia vaan avoin kertominen tuo sairaudelle ymmärrystä

Jaana Koinsaari

Persoona on sairauden takana

- Sairauden myötä ihminen kutistuu sisään, piiloon sairauden taakse. Sen takia on tärkeää tukea muistisairaan minuutta ja sitä, mitä hän on ollut ennen sairastumistaan, Koinsaari sanoo.

Muistisairaalla on oikeus olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa. Koinsaaren mukaan on tärkeää, että muistisairaan lähellä on ihmisiä, jotka tietävät hänen historiansa.

Yksi tärkeä syy muistisairaan taustojen tuntemiseen on, että usein jossakin sairauden vaiheessa muistisairaat luulevat elävänsä aiemmissa elämäntilanteissaan.

- Hänellä saattaa olla hätä omista lapsistaan tai siitä, että lehmät ovat lypsämättä, Koinsaari kuvailee.

Mies eikä poika

Muistisairaalla on oikeus tuntea, että hänet otetaan vakavasti. Hänellä on myös oikeus tulla kohdelluksi aikuisena.

Koinsaari epäilee, että muistisairaat samaistetaan joissakin tilanteissa lapsiksi heidän hävinneiden taitojensa takia.

- Muistisairaus aiheuttaa aivoissa tuhoja, jotka vaikuttavat taitojen häviämiseen. Lapsellahan ei vastaavasti vielä ole kaikkia taitoja.

Jos muistisairas haluaa marjametsälle, sitten lähdetään marjametsälle

Jaana Koinsaari

- Aikuisuus säilyy meillä kuolemaan saakka, Koinsaari sanoo.

Hyvää kohtelua on myös se, ettei muistamattomuudesta moitita ja huomauteta jatkuvasti.

- On pidettävä huoli, ettei muistisairaalle tule epäonnistumisen tunnetta vaan palaute annetaan hänelle hienovaraisesti, Koinsaari sanoo.

Kipu muuttuu kiukuksi

Usein muistisairauden jossakin vaiheessa ilmenee käytöshäiriöitä. Muistisairas voi esimerkiksi vaellella, olla aggressiivinen, kiroilla tai rikkoa muutoin totuttuja sosiaalisia normeja.

- Käytöshäiriöille on aina looginen selitys, kuten kipu. Muistisairas ei välttämättä osaa sanoa, että häneen koskee, jolloin kipu saattaa ilmetä aggressiona, Koinsaari sanoo.

Esimerkiksi aggressiivisuutta ja vaeltelua saatetaan hallita rauhoittavalla lääkityksellä. Muistisairaalla on kuitenkin oikeus olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina kun se on mahdollista.

Koinsaaren mukaan muistisairaan oloa ja samalla käytöshäiriöitä voidaan lievittää monin eri tavoin. Muistisairas saattaa esimerkiksi reagoida hoitohenkilökunnan kiireeseen.

- Häntä täytyy yrittää kuunnella, ottaa vaikka kädestä kiinni.

Muistisairasta on yritettävä ymmärtää ja samaa viestiä on toistettava kärsivällisesti.

Koinsaari kuitenkin toteaa, ettei lääkkeettömiä keinoja aina löydy.

- Lääkitys on tarpeellista, jos muistisairas on hyvin ahdistunut tai vaaraksi itselleen tai muille.

Mummo mustikkametsälle

Omien voimiensa rajoissa muistisairaalla on oikeus mielekkääseen toimintaan ja säännöllisiin vierailuihin kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolelle. Normaalia elämää pitäisi pyrkiä jatkamaan niin pitkään kuin mahdollista.

- Vierailu paikoissa, jotka ovat olleet viihtyisiä ennen muistisairautta, ovat muistisairaille usein mieluisia. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä, ja aiemmin mieluisat paikat voivat herättää myös ikäviä muistoja, Koinsaari sanoo.

Koinsaari kertoo, että muistojen herättely on tärkeä osa kuntoutumista.

Mielekäs toiminta on usein niitä puuhia, mitä muistisairaat ovat tykänneet harrastaa aiemmin elämässään. Osalle se voi olla askartelua, toiselle kirjojen järjestelyä ja kolmannelle marjanpoimintaa. Koinsaaren mukaan on tärkeää kuunnella muistisairaan toiveita ja pyrkiä toteuttamaan niitä.

- Jos muistisairas haluaa marjametsälle, sitten lähdetään marjametsälle. Voidaan myös järjestää niin, että hän pääsee edes kokeilemaan marjastusta.

Nurkkapöydässä rupatellaan

Sosiaalisissa tilanteissa on hyvä huomioida muistisairaan seuralaisen erityistarpeita.

- Jos perheessä joku sairastuu muistisairauteen, siitä kannattaa kertoa avoimesti. Muistisairaus ei ole hävettävä asia vaan avoin kertominen tuo sairaudelle ymmärrystä, Koinsaari sanoo.

Liiallinen hälinä ja ihmismeteli voivat aiheuttaa muistisairaalle ahdistusta. Esimerkiksi juhlissa muistisairas voi ärtyä vilkkaasta puheensorinasta, koska useat ärsykkeet saattavat haitata muistisairaan keskittymistä.

Selkeä lähestyminen voi helpottaa kuulumisten vaihtoa:

- Voi mennä viereen, ottaa selkeän katsekontaktin ja vaikka koskettaa, jotta muistisairaaseen saa yhteyden, Koinsaari sanoo.

Koinsaari edelleen muistuttaa, että muiden ihmisten tapaamista, tavallista elämää ja virikkeellistä tekemistä on pyrittävä jatkamaan mahdollisimman pitkään. Muistisairaudet etenevät kaikilla yksilöllisesti ja muistisairaat suhtautuvat tilanteisiin eri tavoin.