Professori: Suomen maaseutu on jätetty heitteille

Kylätoiminnan professori, Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo sanoo aluepolitiikan päättyneen Suomessa yli 20 vuotta sitten. Politiikassa on Uusitalon mukaan ihmisiä, jotka eivät tunne maaseudun realiteetteja eikä mahdollisuuksia.

politiikka
Traktori ajaa soratiellä.
Yle / Toni Pitkänen

Kylätoiminnan professori Eero Uusitalo sanoo, että suomalaisessa politiikassa ja hallinnossa ollaan näköalattomia suomalaisen maaseudun asioiden suhteen.

- Yhteisiä asioita ei voida hoitaa julkisin varoin, vaan tarvitaan julkisen vallan ja kansalaistoiminnan yhteistyötä. Esimerkiksi sote-uudistus on typistynyt julkisen vallan organisaatioiden keskinäisten asemien järjestelyksi, vaikka suunnittelun pitäisi edetä tehtäväkohtaisesti.

Alupolitiikkaa ei Kylätoiminta ry:n puheenjohtajan mielestä ole Suomessa ollut yli 20 vuoteen.

- Aluepolitiikalla autettiin helpotusten tai tukien avulla alueita, joiden edellytykset olivat heikommat kuin siellä, missä satutaan pyörimään positiivisen puolella. Nykyään aluekehittäminen kytketään lähes aina taloudelliseen kasvuun, ja tämän mantran seurauksena hallitukset ovat olleet täysin avuttomia.

- Maaseudun asia ei ole kenenkään asia. Puolueilla ei ole maaseutuohjelmia tai ne ovat vanhentuneita. Ohjelmatyö on monimutkaista asioiden valmistelua, mutta se on politiikassa jäänyt vaalipapereiden kehittelyksi, ja niillä ei selvitä edes vaaleista, Uusitalo latelee.

"Maaseutu ei voi olla hyödytön"

Uusitalon mielestä ei ole mahdollista, että 95% maan pinta-alasta olisi hyödytöntä yhteiskunnalle.

Maaseudun asia ei ole kenenkään asia. Puolueilla ei ole maaseutuohjelmia tai ne ovat vanhentuneita.

Eero Uusitalo

- Politiikassa jarruttaa myös se, että aika pitkälti ei tunneta maaseudun realiteetteja eikä varsinkaan mahdollisuuksia. Ajatellaan ettei maaseutuun mitään kannata satsata. Se on sellainen umpiperä, kun sitten maaseudun ihmiset pettyvät päättäjiin ja jättävät äänestämättä. Tämä ei johda mihinkään.

- Jotkut kansanedustajat ovat sanoneet minulle, että puhu sinä poika mitä tahansa maaseudun puolesta, mitään ei voi tehdä. Minusta on liioittelua, ettei Suomesta puhuta maaseutumaana, kun se sitä on. Ja että Helsingistä puhutaan metropolina, mitä se ei ole!

Uusitalo on sitä mieltä, että innovaatiot voivat kulkea joskus syrjästä keskuksiin.

- Se vain vaatii asennemuutosta, että näinkin voi tapahtua.

Uusi aluetoimija?

Uusitalo ehdottaa, että perustettaisiin aluelautakuntia, jotka pitäisivät ohjat käsissään lähipalveluiden järjestämisessä.

- Kuntia eivät syrjäseudut kiinnosta, ja aluelautakunta olisi tuottamassa kylien lähipalveluita. Se vaatii kyläläisiltä talkootyötä ja yhteisvastuuta, mutta se on mielekästä kun hyöty tulee suoraan omalle kylälle.

Esimerkiksi vanhushuollossa laitospaikka maksaa 3 000 - 4 000 euroa, kun lähipalvelun kustannus suoraan vanhukselle kylällä sijaitsevaan kotiin on puolet tuosta.

Eero Uusitalo

- Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta pitäisi miettiä, mitkä tehtävät hoidetaan valtion ja kuntien rahoilla, ja mitkä tehtävät lähipalveluina pienemmällä rahalla yhteistyössä kansalaistoimijoiden kanssa, Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Uusitalo kertoo ja viittaa kansalaistoimijoilla esimerkiksi kyläyhdistyksiin.

Uusitalon mukaan myös laskelmat puoltavat lähipalveluiden tuottamista.

- Esimerkiksi vanhushuollossa laitospaikka maksaa 3 000 - 4 000 euroa, kun lähipalvelun kustannus suoraan vanhukselle kylällä sijaitsevaan kotiin on puolet tuosta.

Uusitalo myös muistuttaa, että suomalaisten asenteet maaseudulla asumista kohtaan eivät ole muuttuneet.

- Asenne on maaseutumyönteinen, mutta silti maaseutuun suhtaudutaan nihkeästi valtaa pitävien keskuudessa.

Toiminnalliset kylät eivät ole kuntarajoista kiinni

Uusitalo sanoo, että Suomessa on noin 4 200 kylää, joista noin 3 500 ovat toiminnallisia kyliä.

- Kyläyhdistysten organisoitumisen myötä moni kylä tekee yhteistyötä, eivätkä kylät siitä autioidu vaan toiminnan myötä suurenevat kuten yritykset tai kunnat konsanaan.

Kuntien lukumäärän vähenemistä Uusitalo ei pidä pelkästään pahana asiana.

- Ei tässä voi kiitellä pienten maaseutukuntienkaan kyliin kohdistuvaa välinpitämättömyyttä. Ylipäätään lähipalveluista puhuttaessa paikalliset yritykset ja kansalaistoiminta on otettava vakavasti.