Syksyn uutuuskirja nostaa esiin naisen aseman herätysliikkeessä

Oululaisen Pauliina Rauhalan esikoisteos kertoo toistuvien raskauksien ja synnytysten kierteeseen väsyvästä vanhoillislestadiolaisesta suurperheen äidistä. Kirjailijan mukaan naisen uupumisesta ei liikkeessä juuri puhuta.

kirjallisuus
Kirjailija Pauliina Rauhala
Yle

Oululaisen Pauliina Rauhalan esikoisteos Taivaslaulu pureutuu aiheeseen, josta on perinteisesti vaiettu. Mitä tapahtuu, kun vanhoillislestadiolaisperheen äiti murtuu, eikä enää jaksa tilannetta, jossa elämää tuntuvat rytmittävän vain jatkuvat raskaudet?

Aihepiiri on Rauhalalle tuttu, sillä hän on kasvanut ja viettänyt lapsuutensa herätysliikkeen piirissä. Hän kertoo liikkeen olevan itselleen edelleenkin tärkeä, vaikka ei sen toiminnassa enää aktiivisesti mukana olekaan.

- Kirjailija valitsee ne teemat, jotka askarruttavat omaa mieltä. Minua usko, rakkaus, naiseus, äitiys ja naisen voimavarat ovat askarruttaneet jo pikkutytöstä asti.

Uskon ja synnyttämisen tiivis liitto

Kyseessä ei ole omaelämäkerrallinen teos eikä tarinaa ole kirjoitettu kenenkään yksittäisen ihmisen elämästä. Arasta aiheesta on perinteisesti puhuttu vain pienissä piireissä.

Monille asioille voi vain hymyillä surumielisesti

Pauliina Rauhala

-Väsymyksestä ja uupumuksesta voi puhua, mutta miten suhtautua totaaliseen väsymykseen ja uupumukseen ja siihen miten siihenvoi puuttua? Sellaista puhetta kuulee aika vähän.

- Kirjassa on monenlaisia näköaloja siihen, voiko asiasta puhua vai ei. Kirjan toinen päähenkilö, perheen isä Aleksi työstää vaikeita kysymyksiä suorasanaisemmin. Perheen äiti Vilja ja hänen äitinsä ovat taas lopussa sitä mieltä, että paljon ei voi puhua, monille asioille voi vain hymyillä surumielisesti.

Teos nostaa esille synnyttämisen ja uskon tiiviin liiton. Viljan mukaan taivaaseen ei ole pääsemistä ilman synnyttämistä.

Rakkaus kantaa toista tarinaa

Kirjassa selviytymistarinan ohella kulkee myös rakkaustarina. Pauliina Rauhala halusi siitä vastapainon tarinan synkemmälle puolelle.

Rauhala halusi myös kirjoittaa rakkaudesta eri tavalla kuin viime aikoina on usein tehty.

- Ajattelin, että pystyn rakentamaan hyvin toisenlaisen rakkaustarinan, kuin mitä nykykirjallisuuden valtavirrassa viime aikoina on esiintynyt. Halusin kokeilla, voiko rakkaudesta enää kirjoittaa kauniisti. Olen lukenut paljon tarinoita, jotka ovat jollakin tavalla kolkkojakin rakkauden suhteen.

Pakotettu yksimielisyys murenemassa

Lestadiolaisliikkeen tunteva Rauhala kirjoittaa sisältä päin kritisoiden liikettä, jossa moni asia on hänen mielestään liian mustavalkoinen. Kirjassa olevissa blogikirjoituksissa pohditaan herätysliikettä ja sen kipupisteitä tarkemmin. Blogit ovat myös todellisuudessa se foorumi, jossa erilaiset mielipiteet pääsevät esiin ja keskustelu alkaa.

Blogit ovat kanava, jossa pakotettu yksimielisyys on murenemassa.

Pauliina Rauhala

- Hahmotan vapaan tiedonvälityksen herätysliikkeen yhtenä keskeisimpänä kysymyksenä. Blogit ovat kanava, jossa pakotettu yksimielisyys on murenemassa. Siellä kuuluu monenlaisia ääniä ihmisiltä, jotka sanovat kuuluvansa samaan herätysliikkeeseen.

Kirjan herättämään keskusteluun Rauhala ei aio aktiivisesti osallistua.

- Ajattelen, että roolini sen keskustelun osalta on jo tehty. Olen kirjoittanut kaunokirjallisen romaanin ja keskustelu ei minun kohdaltani ole mitenkään alkamassa. Kirja herättää niitä tunteita ja ajatuksia, mitä herättääkään, mutta se ei ole enää minun kontrolloitavissani.