Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi"

Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista kannattaa pakollisen ruotsin opiskelua Suomen kouluissa. Vapaaehtoisuuden puolesta liputtaa puolestaan sukujuuriltaan ruotsinkielinen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo.

Kotimaa
Bussi lähdössä mielenosoitukseen Imatralla
Bussi lähdössä mielenosoitukseen ImatrallaYle Etelä-Karjala

Kokoomuksen kauhavalainen kansanedustaja Janne Sankelo poistaisi Suomen kouluista pakkoruotsin ja toisi kielten opiskeluun nykyistä enemmän vapautta valita. Ruotsin opiskelusta tullaan keskustelemaan syksyllä paljon, sillä Vapaa kielivalinta ry:n Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloite keräsi vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta edetäkseen eduskuntaan.

– En ole kielteinen ruotsin kieltä kohtaan, vaan päinvastoin. Omat sukujuurenikin ovat osin ruotsinkielisiä ja olen niistä ylpeä, Sankelo kertoo.

– Ilmoitin jo ennen eduskuntavaaleja, etten kannata pakkoruotsia. Perustelen kantaani pedagogisella näkemyksellä, mikä minulle on syntynyt 20 vuoden aikana suomalaisessa perusopetuksessa. Mielestäni yläluokkien vapaavalintaisuudella on puolensa. Tänä kesä tuli myös poikettua Lappeenrannassa. Näin sen väkimäärän, joka Venäjältä tulee tekemään ostoksia. Kyllä siellä kävi mielessä, että tällä alueella olisi tuiki tärkeää osata venäjää.

– Meillä tulisi olla kaksi pakollista, mutta vapaavalintaista kieltä. Kansalliskielien tunnustaminen tapahtuisi niin, että kunnille säädettäisiin velvoite tarjota opetussuunnitelmissaan molempia kansallisia kieliä suomea ja ruotsia kaikkialla Suomessa, Janne Sankelo määrittelee.

"Vapaaehtoisuus ei näivetä ruotsin kieltä"

Sankelo ei pelkää, että ruotsin kieli ja kulttuuri näivettyisivät Suomessa vapaaehtoisen ruotsin kielen vuoksi. Pikemminkin Sankelon vision mukaan tulee käymään toisinpäin.

– Suomi on ollut kaksikielinen maa yli 600 vuotta. Pakkoruotsia on ollut meillä peruskoulun tulosta eli vuodesta 1968 lähtien. Meillä meni monta sataa vuotta mainiosti, ja ruotsinkielinen kulttuuri oli Suomessa mallillaan ja se on sitä nytkin.

– Uskon, että vapaaehtoisuus motivoi paremmin opiskelijoita opiskelemaan ruotsia. Pohjanmaalla ruotsin kielen opiskelu sopii erityisen hyvin kaikkien pohjalaisopiskelijoiden suunnitelmiin myös peruskoulussa, mutta jossakin päin Suomea valinnan mahdollisuus on paikallaan.

– Toivon mukaan keskustelu tuo esille ruotsinkielisen kulttuurin ja kielen tärkeyden Suomelle. Aika on ajanut tämäntyyppisen mallin ohi, ja meidän täytyy lähteä toisenlaisella askelparilla viemään ruotsinkielistä kulttuuria eteenpäin Suomessa, Sankelo arvioi.

Tiukka äänestys

Ylen vaalikonevastausten perusteella nykyisistä kansanedustajista puolet kannattaa pakkoruotsia, toinen puolet vapaaehtoisuutta.

– RKP, SDP, Kokoomus ja Vasemmistoliitto eivät usko kansalaisaloitteen läpimenoon eduskunnassa. Keskusta ehdottaa, että vapaaehtoista ruotsia voitaisiin kokeilla alueellisesti. Perussuomalaiset kannattavat vapaaehtoista ruotsia, kertoo Vapaa kielivalinta ry tiedotteessaan.

Pohjalaisista kansanedustajista vapaaehtoisuuden puolesta liputtivat Janne Sankelon lisäksi Mika Lintilä, Reijo Hongisto, Vesa-Matti Saarakkala, Lasse Hautala ja Mikko Savola.

Tuleeko äänestyksestä tiukka vääntö?

– Veikkaisin, että aloitteen eduskuntakäsittelyssä tulee tiukempi äänestys kuin mitä oli turkitarhauksen kieltävän kansalaisaloitteen käsittelyssä. Uskoisin, että eduskuntaryhmät antavat jokaiselle edustajalle vapaat kädet äänestää oman harkinnan mukaan, Janne Sankelo arvioi.

Kansalaisaloite tärkeä demokratian muoto

Sankelo kertoo ottavansa tosissaan kansalaisaloitteet.

– Kansalaisaloite on tärkeä, uusi demokratian muoto.

Turkistarhauksen kieltävä aloite käsiteltiin ns. pitkän kaavan kautta eli ennen eduskuntaa maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Sankelo uskoo, että kielialoite etenee samaa rataa: asianomainen valiokunta tekee mietinnön, jonka pohjalta asia etenee.