Suomalaisten vuorokausirytmi muuttunut – joustavuus lisääntyy hitaasti työpaikoilla

Suomalaisten vuorokausirytmi on muuttunut vuosikymmenien aikana merkittävästi, mutta monet työpaikat pitävät yhä kiinni vanhoista työajoistaan. Kun toimistotyöläinen voi yhä vapaammin siirtää työn aloitusajankohtaa myöhemmäksi, rakennustyöläinen aloittaa edelleen työt aamun ensimmäisinä tunteina.

Kotimaa
Työmiehiä rakennustyömaalla.
Mika Kanerva / Yle

Suomalaisten vuorokausirytmi on muuttunut viime vuosikymmenien aikana paljon. Tilastokeskuksen mukaan 30 vuotta sitten suomalaiset menivät nukkumaan ja heräsivät selvästi aikaisemmin kuin nykyään. Vuonna 1979 keskimäärin puolet suomalaisista oli nukkumassa iltaisin klo 22, kun 30 vuotta myöhemmin vain kolmasosa teki niin.

Työpaikoilla suhtaudutaan kuitenkin muuttuneeseen vuorokausirytmiin hyvin eri tavoin. Esimerkiksi rakennusala pitää tiukasti kiinni vanhoista perinteistään.

- Rakennusalalla työehtosopimuksen mukaan työt ovat alkaneet kello 7 jo niin kauan kuin muistan. Tämä on hyvin vakiintunut käytäntö, jota on vaikea muuttaa. Rakennusporukka on tottunut aikaisin alkaviin päiviin, kertoo Rakennusliiton työehtotoimitsija Kari Lamberg.

Yrittäjät pelkäävät työmaan menevän sekaisin, jos työntekijät eivät tule samaan aikaan töihin.

Kari Lamberg

Rakennusalalla on järjestetty useasti työaikaneuvotteluja joustavuuden lisäämiseksi – mutta lähes tuloksetta.

- Alalla on itse asiassa voimassa oleva sopimus, joka mahdollistaa liukuvien työaikojen kokeilun, mutta en tiedä yhtään yritystä, joka olisi lähtenyt tähän mukaan. Yrittäjät pelkäävät työmaan menevän sekaisin, jos työntekijät eivät tule samaan aikaan töihin. Ajatellaan, että työnjärjestely vaikeutuu ja työnjohtajat eivät pysty pitämään hommaa kasassa, sanoo Lamberg.

- Onhan tämä hyvinkin paljon ristiriidassa sen asian kanssa, että vuorokausirytmi on muuttunut suomalaisilla paljon.

"Myös koulukuljetuksia jouduttaisiin muuttamaan"

Myös koulut ovat alkaneet samoihin aikoihin käytännössä aina. Vaikka laki ei aseta minkäänlaisia ehtoja peruskoulun koulupäivien aloitusajankohdalle, käytännössä kaikki peruskoululaiset ovat aina päässeet kotiin viimeistään kolmelta iltapäivällä. Lain mukaan oppilaille on jäätävä riittävästi aikaa lepoon ja harrastuksiin.

- Koulujen alkamisen myöhentämisen sijaan on kyse ehkä ennemmin siitä, että pyritään vähentämään kello kahdeksan aamuja ja lisäämään kello yhdeksän ja kymmenen aamuja. Samassa yhteydessä olisi pohdittava sitä, hyväksytäänkö koulupäivän kesto peruskoulussa kello neljään, sanoo OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

Olisi pohdittava sitä, hyväksytäänkö koulupäivän kesto peruskoulussa kello neljään.

Nina Lahtinen

- Rehtori, oppilaat ja vanhemmat voivat hyvin keskustella ja pohtia kuinka heidän koulunsa alkamisajankohdat toimivat. On huomioitava, että esimerkiksi rehtorien täytyy suunnitella koulupäivät kuljetusten mukaan. Niitä on muutettava, jos alkamisajankohta muuttuu. Koulutilat saattavat olla myös varattu iltapäivisin muulle toiminnalle kuten iltapäiväkerhoille.

Lahtisen mukaan myös lukujärjestykset on otettava huomioon. Usein valinnaiset aineet on haastavinta saada lukujärjestykseen niin, ettei oppilaille muodostu hyppytunteja.

- Alakoulussa koulun alkaminen on yläkouluja joustavampaa. Alakoulussa on esimerkiksi jakotunteja, eli toiset aloittavat päivän aiemmin kuin toiset.

- Mielestäni vanhempien tehtävänä on huolehtia myös siitä, että oppilaat menevät iltaisin ajoissa nukkumaan ja pystyvät tulemaan kouluun aamulla virkeinä. Lahtinen sanoo.

Joustavat työajat yhä useammalla alalla

Moni työnantaja tarjoaa kuitenkin aamu-unisille hyvät mahdollisuudet työntekoon oman rytmin mukaisesti. Suomalaisilla on jo parhaimmat mahdollisuudet joustaviin työaikoihin koko Euroopassa.

2000-luvulla jo yli 60 prosenttia työnantajista on sanonut joustavansa työajoissa, kun vielä 1980-luvulla määrä oli alle 40 prosenttia. Erityisesti toimistotyötä tehdään ympäri vuorokauden – työpaikalla ja kotona.

- Ammattirakenne on muuttunut paljon. Kun teollisuustyö on vähentynyt huomattavasti, toimihenkilötyö on lisääntynyt. Yhä joustavampia työaikoja tarjotaan nykyään myös terveydenhoitoalalla ja sosiaalityössä, sanoo työolotutkimusten vastuuhenkilö Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta.

Rakennustyötkin aloitetaan tulevaisuudessa myöhemmin

Joustavuutta voidaan kuitenkin tarjota kahteen suuntaan. Kun esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja pidennetään illasta, odotetaan myös työntekijöiltä samanlaista mukautumista.

- Voidaan puhua myönteisestä ja kielteisestä joustamisesta. Toimistotyössä on esimerkiksi helppo joustaa työajoissa, mutta myös työntekijän täytyy usein olla entistä useammin tavoitettavissa, sanoo Anna-Maija Lehto.

Tutkijat arvelevat, että tulevaisuudessa yhä useampi voi tehdä töitä oman vuorokausirytminsä mukaisesti.

- Kyllä suunta on menossa siihen, että jossain vaiheessa rakentajatkin voivat aloittaa työpäivänsä myöhemmin. Nuoret haluavat jo nyt työpäivän myöhäistämistä, sanoo Rakennusliiton työehtotoimitsija Kari Lamberg.

- Työaikajoustoa tulisi ehdottomasti lisätä kaikilla aloilla jo työssä pidempään jaksamisen kannalta, Anna-Maija Lehto sanoo.