1. yle.fi
  2. Uutiset

Seksuaalinen häirintä sairastuttaa työntekijän ja koko työyhteisön

Kouriminen, seksuaalinen vihjailu ja seksiehdotukset työpaikalla aiheuttavat uhrille sairastumisia ja jopa työkyvyttömyyttä. Työpaikalle se aiheuttaa tuottavuuden laskua ja rahanmenoa, kertovat Työturvallisuuskeskuksen ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan asiantuntijat.

Kotimaan uutiset
Mies pitää kättään naisen harteilla työpaikalla.
Seksuaalinen häirintä ja työpaikkakiusaaminen vaikuttavat koko työyhteisön hyvinvointiin.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Seksuaalinen häirintä työpaikalla voi vahingoittaa vakavasti uhria ja heikentää koko työyhteisön toimintaa, kertovat asiantuntijat. Seksuaalisen häirinnän uhrin työmotivaatio voi vähentyä, tämä voi sairastua ja pahimmassa tapauksessa joutua jopa työkyvyttömäksi, sanoo tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Hannele Varsa.

MTV3 paljasti viime viikolla, että Helsingin hovioikeudessa miestuomarit ovat kourineet naistyöntekijöitä juhlissa ja tehneet seksuaalisia ehdotuksia. Lisäksi naisille on vihjailtu seksuaalissävytteisesti päivittäisessä työssä.

– Seksuaalinen häirintä on yksisuuntaista, ei-toivottua seksuaalissävytteistä käytöstä. Kyse on vallan väärinkäyttämisestä. Sitä voi tapahtua julkisesti tai kahden kesken. Usein uhri hämmentyy eikä osaa reagoida häirintätilanteisiin, Varsa kertoo. Hän on tutkinut seksuaalista häirintää työpaikoilla ja haastatellut lukuisia häirinnän uhreja.

Häirintää tapahtuu Varsan mukaan erityisesti suljetuilla työpaikoilla, kuten seurakunnissa ja työmarkkinajärjestöissä sekä työpaikoissa, joissa henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä.

Fyysinen kouriminen ja muu seksuaalinen häirintä voivat johtaa siihen, että uhri alkaa pelätä. Hän ei välttämättä uskalla työpaikallaan edes liikkua, koska haluaa välttää häiritsijän kohtaamista. Varsan tutkimuksessa eräs työtoverinsa häiritsemä nainen kertoi sijoittaneensa työpöytänsä niin, että hän istui selkä nurkkaan päin. Siten nainen pystyi suojautumaan kourimiselta.

Kaikkein nöyryyttävimpänä Varsan haastateltavat pitivät sitä, että häirinnällä heiltä vietiin ammatti-identiteetti.

– Seksuaalisella häirinnällä ihminen mitätöidään. Häntä ei arvosteta eikä kohdella työntekijänä, vaan hänet määritellään seksuaalisuuden ja sukupuolen kautta.

Myös työkaverit joutuvat kärsimään häirinnästä. Työpaikan ilmapiiri muuttuu Varsan mukaan kyräileväksi, kun ihmiset vaistoavat, että jokin on vialla.

Häirintä on usein suunnitelmallista

Seksuaalinen häiritsijä toimii usein suunnitellusti ja pyrkii monesti pitämään huolen siitä, ettei häirintätekoja todista kukaan ulkopuolinen. Hän voi myös kohdistaa uhriin henkistä väkivaltaa eli työpaikkakiusaamista, jos uhri huomauttaa hänelle epämiellyttävästä käytöksestä tai kieltäytyy suorasta seksiehdotuksesta.

Seksuaalista häirintää kokeneen pitää kuitenkin pyytää häiritsijää lopettamaan.

Seksuaalisviritteinen kielenkäyttö ei kuulu työpaikalle.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo

– Tämä voi olla haastavaa, koska häirintä saattaa edetä asteittain, jolloin sitä ei aluksi tunnisteta häirinnäksi. Usein uhrit tajuavat vasta jälkikäteen, että epämiellyttäviä tunteita herättäneessä tilanteessa on ollut kyse häirinnästä.

Seksuaalisen häirinnän uhri voi myös vältellä asian ottamista puheeksi, koska pelkää, ettei saa työnantajalta suosituksia hakiessaan tulevaisuudessa uusia työpaikkoja.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo kertoo, että seksuaalista häirintää tai työpaikkakiusaamista kokeneet eivät myöskään aina ota asiaa puheeksi, koska he eivät halua vaarantaa työpaikkaansa, urakehitystään tai asemaansa työyhteisössä.

– Siksi he sietävät enemmän kuin pitäisi. Tämä johtaa siihen, että aletaan sairastella ja tulee poissaoloja. Asia pitää kuitenkin pystyä ottamaan puheeksi ja sanoa, jos käytös tuntuu epämiellyttävältä. Silloin häiritsijän pitää heti lopettaa, Rauramo sanoo.

Apua työsuojeluhenkilöstöltä

Yksin häirinnän kanssa ei pidä jäädä, vaan apua kannattaa aina pyytää työpaikan työsuojeluhenkilöstöltä, kuten työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. Myös muiden työtovereiden kanssa kannattaa puhua asiasta, sillä häiritsijä on voinut kouria tai häiritä myös muita.

– Hyödyllistä on myös kirjoittaa systemaattisesti ylös konkreettiset tilanteet, joissa häirintää on tapahtunut sekä kirjata ylös, ketä todistajia tapauksilla on mahdollisesti ollut, sanoo tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Hannele Varsa.

Seksuaalinen häirintä työpaikalla on lailla kiellettyä, ja siitä säädetään tasa-arvolaissa. Häirinnästä yleisemmin säädetään työturvallisuuslaissa. Rauramon mukaan työpaikan esimiehen on heti asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimenpiteisiin seksuaalisen häirinnän poistamiseksi. Hankalan tilanteen tekee entistä vaikeammaksi se, jos häiritsijä on oma esimies.

– Jos esimies ei ota asiaa tosissaan, siitä voi kertoa esimiehen esimiehelle. Jos hänkään ei puutu asiaan, työsuojeluviranomaisen tehtävä on tarttua asiaan, Rauramo sanoo.

Seksuaaliset häiriköt tulevat työpaikalle ja yhteiskunnalle kalliiksi, sillä he syövät työmotivaatiota ja tuottavuutta.

– Lisäksi häiritsijät käyttävät työnantajan aikaa muuhun, kuin mihin heidät on palkattu.

Varsan mukaan kaikkien asianosaisten etu olisi, että työnantaja puuttuisi tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Ylimmän johdon tulisi ilmaista, ettei seksuaalista häirintää hyväksytä työpaikalla.

Rauramon mukaan Suomessa on useita hyviä, mutta myös todella huonoja esimerkkejä siitä, miten seksuaalinen häirintä hoidetaan. Surullisissa tapauksissa työnantaja ei puutu häirintään, vaan vähättelee uhrien kokemuksia. Usein työyhteisön vahvimmat persoonat määrittelevät sen, mikä työpaikalla on oikein ja väärin, ja joillain työpaikoilla häirintä on ollut yleisesti hyväksyttävä toimintatapa vuosikymmeniä.

– Työpaikoilla saatetaan ajatella, että uuden työntekijän on kestettävä. Kokemukset pitää kuitenkin ottaa tosissaan, koska jokainen yksilö on arvokas. Jos useampi henkilö käyttäytyy seksuaalisesti tai muutoin epäasiallisesti, heidän on lopetettava se. Seksuaalisuuden toteuttaminen tai seksuaalisviritteinen kielenkäyttö ei kuulu työpaikalle eikä mielestäni ole tämän päivän eettisten arvojen mukaista. Tahallinen häirintä on aina tuomittavaa, työsuojeluvaltuutettuja ja luottamushenkilöitä kouluttava Rauramo sanoo.

Hyvissä esimerkeissä työpaikat ovat kehittäneet varhaisen puuttumisen malleja ja toimintaohjeita seksuaalisen häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelu ehkäisemiseksi.

Helsingin hovioikeudessa tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä uutisoitiin viime viikon perjantaina. Sekä Varsan että Rauramon mukaan julkisuuteen päätyneet tapaukset ovat päässeet etenemään todella pitkälle.

– Kun minuun otetaan yhteyttä työpaikoilta, joissa on karmea tilanne, kehotan miettimään, mitä sitten tehdään, kun asia nousee julkisuuteen ja siitä aletaan repostella lööpeissä. Siitä paluu työpaikan auvoiseen toimintaan on mahdotonta tai ainakin se vaatii todella paljon, Rauramo sanoo.

Myös kiusaaminen sairastuttaa kohteensa

Helsingin hovioikeudessa paljastui myös työntekijöiden sanallista kiusaamista ja nöyryyttämistä. Työterveyslaitoksen johtava konsultti Marjut Joki kertoo, että toistuva ja jatkuva kiusaaminen sekä nöyryyttäminen vaikuttaa kohteen ja koko työyhteisön hyvinvointiin. Tyypillisesti kohde ajautuu puolustuskyvyttömään asemaan.

– Kun kiusaamista työpaikalla havaitaan ja työntekijä kokee, ettei siihen puututa, hän alkaa oireilla. Kiusaaminen lisää stressiä ja on yhteydessä moniin psyykkisiin ja psykosomaattisiin oireisiin. Kiusaamisen kohteeksi joutuneilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä, Joki sanoo.

Myös kiusaamista havaitsevilla on enemmän stressioireita ja heidän työtyytyväisyytensä on matalampi kuin niiden, joiden työpaikalla ei ilmene kiusaamista.

Työpaikkakiusaamista ilmenee lukuisilla eri tavoilla. Hovioikeuden kansliahenkilökunta kertoi kokeneensa, ettei heitä arvosteta ja että heille puhutaan epäasiallisesti. Muita työpaikkakiusaamisen eli epäasiallisen kohtelun muotoja ovat Joen mukaan esimerkiksi mielipiteiden mitätöinti, perusteeton työnteon arvostelu, virheiden etsiminen ja kohtuuttomien aikataulujen antaminen.

Lue seuraavaksi