Hypnoosi onkin totta

Aivotutkimus on pystynyt osoittamaan hypnoosikokemukset todellisiksi. Menetelmällä hoidetaan jo vakaviakin sairauksia. Hypnoosia käytetään myös arkipäiväisempien vaivojen hoitoon, kuten hammaslääkäripelkoon.

tiede
Hypnoosi on syvä keskittymisen tila, jossa tietoisuus ympäristöstä on rajoittunut.
YLE / Liisa Louhela

Tutkiijat Turun, Helsingin ja Skövden yliopistoista ovat onnistuneet aivosähkökäyrän avulla todistamaan, että hallusinaatiokokemukset hypnoosissa ovat aitoja eivätkä kuviteltuja tai näyteltyjä, kuten aiemmin on luultu.

Tutkijat saivat koehenkilön näkemään kaikki hänelle näytetyt neliönmuotoiset kuviot punaisina, vaikka osa neliöistä oli todellisuudessa sinisiä.

Aivosähkökäyrä osoitti havainnon muodostuneen aivoissa niin nopeasti, ettei tutkittava henkilö olisi samassa ajassa ehtinyt kuvitella tai valehdella. Tutkijat tulkitsivat nopean havainnon johtuneen hypnoosin jättämästä muistijäljestä. Koehenkillö ei ollut hypnoosin vaikutuksen alla enää, kun hänelle näytettiin neliöitä. Hänelle oli kuitenkin jäänyt hypnoosista suggestio neliöiden väristä.

Vain harvat kykenevät hypnoosiin

Turun yliopiston dosentin Sakari Kallion mukaan tutkimustulokset laajentavat hypnoosin käyttömahdollisuuksia. Hänen mukaansa tutkimus antaa tukea sille, että hypnoosia voitaisiin käyttää entistä laajemmin esimerkiksi erilaisten pelkotilojen, riippuvuuksien ja paino-ongelmien hoitoon.

Tukholman Karoliinisessa sairaalassa hypnoosia käytetään jo vakavienkin sairauksien hoidossa. Esimerkiksi haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa hypnoosi on todettu jopa parhaaksi tarjolla olevaksi menetelmäksi. Suomessakin on jo hypnoosin käyttöön koulutettuja lääkäreitä ja psykologeja.

Hypnoosi ei kuitenkaan tehoa kaikkiin. Suurin osa ihmisistä ei kykene kokemaan hypnoosia lainkaan. Noin kymmenen prosenttia ihmisistä kokee hypnoosin rentouttavana ja rauhoittavana. Vain pari prosenttia vaipuu syvään hypnoosiin ja kykenee esimerkiksi näkemään hallusinaatioita.

Taiteilijan hypnotisoi jalkapalloilijaa helpommin

Kallion mukaan uskonnollisuuteen taipuvaiset ja taiteelliset henkilöt ovat muita helpommin hypnotisoitavissa. Sen sijaan esimerkiksi jalkapalloilijoita tai muita joukkuepelaajia on vaikeampi vaivuttaa hypnoosiin.

- Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jalkapalloa harrastamalla voisi estää hypnoosin tai että ryhtymällä taiteilijaksi voisi parantaa mahdollisuuksiaan vaipua hypnoosiin. Joukkuepelejä harrastavat ovat yleensä ihmisiä, jotka pystyvät keskittymään ulkopuolisen maailman tapahtumiin hyvin. Sen sijaan taiteelliset ihmiset ovat parempia kuvittelemaan.

Sakari Kallion mukaan ihmisen hypnotisoiminen ei ole niin helppoa kuin populaarikulttuuri antaa ymmärtää. Ihmistä ei siis saa kaakattamaan kuin kana tai lavertelemaan salaisuuksiaan vain heiluttamalla taskukelloa silmien edessä.