Kertakäyttökanat ja -lampaat - uusi murhe kesäkissojen rinnalla

Lomakauden päätteeksi ei enää hylätä vain kissoja, vaan myös koirat, kanat, lampaat ja vuohet jäävät ilman kotia. Eläinsuojeluvalvojan mukaan myös lemmikeistä on tullut kertakäyttöisiä.

Kotimaa
Kissa heinikossa
Yle / Sannimari Lehtilä

Kun lomat loppuvat ja työt sekä koulut alkavat, eläinsuojeluviranomaisilla on kädet täynnä töitä, kun kesälemmikistä halutaan eroon. Suurin osa hylätyistä eläimistä on kissoja.

- Tai pitäisi ehkä puhua kevätkissoista, eikä kesäkissoista. Edellisenä kesänä otetut pennut hylätään usein vasta seuraavana keväänä, kun ne ovat sukukypsiä ja ne pitäisi leikata. Leikkausta edullisempi vaihtoehto on päästää kissa ovesta ulos, kertoo Turun eläinhoitolan eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra.

- Keväällä meille tulevista naaraskissoista noin puolet on tiineenä ja ne työllistävät eläinhoitolaa pitkään. Tiineenä tullut kissa kun on hoitolassa odotusaika, synnytys ja pentujen luovutusiän odottaminen yhteen laskettuna jopa viisi kuukautta.

Kissojen lisäksi nykyisin hylätään myös kotieläimiä kuten kanoja, lampaita ja vuohia.

- Joinain vuosina on tullut oikein piikki hylättyjen koiranpentujen määrässä. Kesällä otettua pentua ei enää syksyllä jaksetakaan hoitaa. Olen kuullut, että kissojen ja koirien lisäksi hylätään myös kesälampaita, -kanoja ja -vuohia. Ne ovat myös nykyisin ongelma, Leyser-Kopra kertoo.

Luomubuumi lisännyt kesäkanojen suosiota

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta vahvistetaan, että kotieläinten hylkäämiset kesän jälkeen ovat kasvava ilmiö.

- Kyllä tällaista on kentältä kantautunut meidänkin korviin, sanoo liiton viestintäpäällikkö Maria Blomster.

Kesämökille saatetaan ottaa kanoja luomukananmunien toivossa tai lampaita ruohoa lyhentämään.

Ehkä lähiruoka- ja luomutrendillä on oma vaikutuksensa asiaan, kun halutaan tietää mistä ruoka tulee, eikä haluta kannattaa vaikkapa  tehotuotantokanaloita. Tässähän ei sinäänsä ole mitään pahaa.

Maria Blomster

- Ehkä lähiruoka- ja luomutrendillä on oma vaikutuksensa asiaan, kun halutaan tietää mistä ruoka tulee, eikä haluta kannattaa vaikkapa tehotuotantokanaloita. Tässähän ei sinäänsä ole mitään pahaa, kertoo Blomster.

Blomsterin mukaan kotieläinten kohtaloksi saattaa kuitenkin koitua syksyllä palauttaminen takaisin tuotantotilalle tai teuraaksi joutuminen.

- Eläimiä myös karkailee tai ne yksinkertaisesti vain hylätään.

Kertakäyttökulttuuri levinnyt myös lemmikkien hoitoon

Heidi Leyser-Kopran mukaan ensimmäiset vastoinkäymiset saavat ihmiset jättämään lemmikin oman onnensa nojaan.

- Tuntuu, ettei osata enää sitoutua mihinkään, vaan heti kun kohdataan hankaluuksia, ollaan valmiita lyömään hanskat tiskiin. Jos vaikkapa pentu hajottaa jotain, niin ei muuta kun kiertoon vaan. Eletään tässäkin asiassa kertakäyttökulttuuria, Leyser-Kopra kuvailee.

Jokakesäisestä ilmiöstä pääsemiseksi Leyser-Kopran mukaan tarvitaan asennemuutosta.

- Pitää ymmärtää jo suloista pentua hankittaessa, että sen kanssa tulee myös ongelmia eteen. Se kasvaa isoksi ja sille pitää opettaa sääntöjä. Yksinkertaisesti, jos otat, et jätä, Leyser-Kopra kiteyttää.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus