Tuhansia menetettyjä elinvuosia – näille alueille ongelmat keskittyvät

Kaupunginosien välisiä terveyseroja on tutkittu Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Suuret kaupungit, kuten Helsinki, Oulu ja Turku, jakautuvat terveyserojen perusteella hyvinvoiviin ja huono-osaisiin alueisiin. Ylen kartasta näet menetettyjen elinvuosien määrän kolmessa eri kaupungissa. Tutkijoiden mukaan terveyspolitiikkaa on tehty Suomessa kaupunkitasolla huonosti.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Menetettyjä elinvuosia sataatuhatta asukasta kohden Helsingin, Oulun ja Turun eri alueilla. Klikkaa karttaa, näet tarkemmat tiedot alueilta. Kartta toimii parhaiten nykyaikaisella selaimella.Lähde: Itä-Suomen yliopisto ja Tilastokeskus.

Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa laskettiin menetettyjä elinvuosia ehkäistävissä olevien kuolinsyiden perusteella. Tutkimuksessa kaupungit jaettiin 7–9 osaan.

– Erot kaupunkien sisällä ovat erittäin suuria, vähintäänkin yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien ja kaupunkien väliset erot, Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen sanoo.

Yle Uutiset sai tutkijoilta käyttöönsä Helsingin, Oulun ja Turun tiedot sekä näistä kaupungeista tarkemmat luvut neljästä suuresta kuolinsyystä. Klikkaamalla karttaa pääset tutkimaan tietoja.

Helsingin sisällä on miltei kaksinkertaisia eroja, vaikka hyväosaisin Östersundomin suurpiiri jätettäisiin vertailusta pois. Käytännössä Pitkänsillan pohjoispuolella menetetään tuplasti elinvuosia etelä-Helsinkiin verrattuna. Vastaavia tai suurempia eroja on myös Turussa ja Oulussa.

Tutkimus tehtiin kaupunkien sisällä ensimmäistä kertaa. Vielä ei siis tiedetä, ovatko erot nousussa vai laskussa. Tutkijat kuvailevat kaupunkien sisäisiä eroja yllättäviksi.

"Kunnissa ei tehdä terveyspolitiikkaa"

Turussa Runosmäki-Raunistulassa ongelmana on itsemurhat kun taas Varissuolla verenkiertosairaudet. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ole koko kaupungille ominainen vitsaus. Vohlonen väittää, ettei Suomen kunnissa tehdä todellista terveyspolitiikkaa, jolla vastaaviin paikallisiin ongelmiin voitaisiin puuttua.

– Siellä missä kasvaimet vievät elinvuosia, on järkevää lyhentää hoitojonoja ja nopeuttaa syövän diagnosointia. Pahoilla itsemurha-alueilla, joita Oulussa on useita, pitäisi nopeasti parantaa nuorten sosiaalisia verkostoja.

Vohlosen mukaan terveyspolitiikkaa on tehty vertailemalla lähinnä kaupunkeja ja kuntia toisiinsa. Nyt suurimmat erot näyttävätkin löytyvän kaupunkien sisältä. Kaupunginosat harvoin ovat monisairaita, kuten kunnat ovat.

– Jos haluaisimme vaikuttaa suomalaiseen kansanterveyteen, meillä on ilman muuta parempi mahdollisuus vaikuttaa niin, että korjataan tiettyjen kaupunginosien eroja kuin kuntien välisiä eroja, Vohlonen sanoo.

Vohlonen on keskustellut useiden päättäjien kanssa tilanteesta.

– Jotkut kaupungit ovat pidättyväisiä, eivätkä edes ota huomioon kaupunginosien välisiä eroja. Oman kaupungin sisäisen epätasa-arvon myöntäminen on monille päättäjille hankala asia.

Asuinpaikka tuntematon – moninkertaiset ongelmat.
Osoitteettomien tulokset elinvuosien menetyksissä ovat jopa 3–5 kertaa huonompia kuin kaupunkien keskiarvot. Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka, Lähde: Itä-Suomen yliopisto ja Tilastokeskus.

Oma lukunsa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa ovat asuinosoitteettomat ihmiset, joiden joukkoa tutkijat kutsuvat "maanalaiseksi kaupungiksi". Helsingissä heitä on miltei 17 000. Joukossa on paitsi asunnottomia myös pieni määrä esimerkiksi diplomaatteja tai merimiehiä.

Tutkijoiden arvioiden mukaan asuinosoitteettomien tulokset elinvuosien menetyksissä ovat jopa 3–5 kertaa huonompia kuin kaupunkien keskiarvot. Sopivia vertailukohteita voi etsiä esimerkiksi Siperian tai Kanadan alkuperäiskansoista.