"Ihmisistä on tullut sietämättömiä"

Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Se aiheuttaa allergioiden lisäksi mentaalista sietämättömyyttä, väittää luonnontutkija Kimmo Saarinen. Mies on pettynyt, koska vieraantuminen näkyy myös päätöksenteossa.

Kotimaa
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.Yle

Ihmiset viettävät valtaosan ajastaan luonnottomassa tilassa neljän seinän sisällä. Vieraantuminen luonnosta näkyy terveyspuolella sekä fyysisesti että korvien välissä. Näin sanoo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Käytännössä immuunijärjestelmä pitää jotakin luonnon täysin harmitonta asiaa, kuten esimerkiksi koivun siitepölyä uhkana.

Luonnontutkija Kimmo Saarinen

- Immuunijärjestelmämme ei oikein osaa sopeutua tällaiseen sivistyneeseen ja vähän turhan puhtoiseen ympäristöön. Meidän pitäisi olla maaäidin kanssa yhteydessä ihan toisella tavalla.

Saarisen mukaan joka toinen suomalainen on allerginen jollekin. Tilanne on käsittämätön.

- Käytännössä immuunijärjestelmä pitää jotakin luonnon täysin harmitonta asiaa, kuten esimerkiksi koivun siitepölyä uhkana.

Side luontoon syntyy tutustumalla siihen

Luontoa voi ymmärtää paremmin tutustumalla siihen. Saarisen mukaan paras keino ymmärryksen lisäämiseksi on keräilyharrastus.

- Onneksi kasvien kerääminen on tullut takaisin kouluihin. Se, että oppilaat keräisivät rauhoitettuja kasveja, on ihan marginaalinen ongelma verrattuna siihen, että lapset oppivat samalla tunnistamaan lajeja, hän vakuuttaa.

- Jos et tunne luontoa, ei siihen ole mitään henkilökohtaista sidettä. Silloin arvostusta luontoa kohtaan ei ole.

Kimmo Saarinen myöntää, että luonnossa on myös asioita, joita kannattaa varoa. Punkit levittävät puutiaisaivokuumetta ja Borrelia-bakteeri voi haitata vakavasti terveyttä.

- Mutta se, miten paljon ihmisiä pelotellaan, että älkää menkö sinne luontoon tai punkki tulee ja sairastutte, pahimmillaan kuolette. Siinä on vähän lietsonnan makua.

Vieraantuminen näkyy päätöksenteossa

Kimmo Saarinen kertoo miettineensä, miten maailmaa voisi katsoa jonkin muun lajin silmin.

- Se lähtee siitä, kun pistät aamulla kahvinkeittimen päälle ja avaat ulko-oven. Ensimmäisenä katselet ympärillesi, uskallatko käydä postilaatikolla, ettei kukaan syö sinua matkalla. Elämänarvot muuttuisivat vähän toisenlaisiksi, jos joutuisi jatkuvasti miettimään, säilynkö tästä päivästä hengissä.

Jos et tunne luontoa, ei siihen ole mitään henkilökohtaista sidettä. Silloin arvostusta luontoa kohtaan ei ole.

Kimmo Saarinen

Hän myöntää olevansa pettynyt asioiden nykytilaan, koska luonnosta vieraantuminen näkyy myös päätöksenteossa.

- Ajattelemme, että metsät on olemassa vain ja ainoastaan meidän hyvinvointiamme turvaamaan. Luonnonsuojelijoiden pitää määritellä, miksi joku metsikkö pitäisi jättää rauhaan, ja miksi tuota puuta ei saa kaataa.

- Sen pitäisi olla aivan päinvastoin. Jokaisen, joka haluaa yhden puun kaataa, pitäisi pystyä perustelemaan, miksi tämän puun voi ottaa luonnosta ilman, että se aiheuttaa sinne suurta hävitystä.