Rohkea suomalainen puolustaa heikompiaan, kävelee käsi kädessä ja laskee alleen

Mies tunsi rohkeuden hienoisia ja ilkikurisia värähdyksiä istuessaan Ponssen sponsoroimassa ulkotilaisuudessa Vieremällä päässään lippahattu, joka tunnusti savolaisen metsäkonevalmistajan pahimman kilpailijan John Deeren värejä. Tempustaan hän sai idean pyytää Ylen nettisivujen lukijoilta tarinoita arkipäivän rohkeudesta. Tilanteista, joissa pieni ihminen on tuntenut rohkeuden siipien hipaisun. Kommentteja tuli kaikkiaan 20.

rohkeus

Yle Pohjois-Karjala ja Suora linja pyysivät humoristisessa hengessä pieniä tarinoita arkipäivän rohkeudesta.

Rohkaisevana esimerkkinä kerrottiin tarina joensuulaisesta miehestä, joka osallistui Vieremällä Ponssen sponsoroimaan kesäiseen yhteislauluiltaan savolaisen metsäkonevalmistajan pahimman kilpailijan John Deeren lippahattu päässään.

Lukijolta tuli 20 kommenttia. Seuraavassa niistä koottu tiivistetty suomalaisen arkirohkeuden lyhyt ensyklopedia.

Poliittista rohkeutta

Osa lyhyistä kommenteista on poliittisesti kantaa ottavia. Nimimerkki Heteromies iskee suoraan suuren itänaapurin poliittiseen ilmastoon ja arvomaailmaan.

Olen kävellyt käsi kädessä toisen heteromiehen kanssa pitkin Pietarin katuja.

Heteromies

- Olen kävellyt käsi kädessä toisen heteromiehen kanssa pitkin Pietarin katuja.

Mukana on myös ripaus presidentti Kekkosen historialista aikaa.

- Ilmoitin viisivuotiaana vanhemmilleni, että minusta tulee isona Kekkonen, mutta ei kaljua, Vaaleakiharainen tyttö paljastaa.

Työmies-nimimerkki on puolestaan tämän päivän suomalaisessa politiikassa.

- Rohkeasti äänestin kerran kokoomusta, kun se kertoi olevansa työväenpuolue. Jälkeenpäin huomasin, ettei kyse ollut rohkeudesta vaan tyhmyydestä.

Yksi kommentoija sanoo, että rohkeutta vaaditaan arkielämässä joka päivä, jotta selviää suomalaisessa kahtia jakautuneessa yhteiskunnassa.

- Varakkaat vievät varansa veroparatiiseihin ja rahvasta verotetaan kuin muinoin Ruotsin vallan alaisuudessa

Saman väliotsikon alle voidaan laittaa myös Retkeilijä-nimimerkin kunnianosoitukset Vuotos-liikkeen veteraanien ja Pohjois-Suomen metsäkiistojen luonnonsuojelijoiden rohkeudelle.

Armeijassa ja merillä 

Parikin tarinaa liittyy armeijaan. Toisessa tarinassa muistellaan, miten varusmies puuttui napakasti ja rohkeasti siihen, kun jotkut raukat pahoinpitelivät joukkuetoveriaan.

- Antoi kylmästi selkään kahta raukkaa, jotka pahoinpitelivät yhtä onnetonta lattialla itkevää joukkuetoveria.

- Jos vielä elämäni aikana tapaan tämän rohkean miehen, niin osoitan tälle miehelle kunnioitusta.

Toisessa inttitarinassa taasen kerrotaan, miten vuonna 1968 eräs alokas hankki kolmen viikon urhoollisuusloman laskemalla alleen.

- Kerran oli luvattu, hän täytti lupauksen. Se oli sitä aikaa, Urho muistelee

Tämän tarinan taustalla lienevät ikiaikaiset ukaasit siitä, että sotilaan pitää pysyä vartiossa joka tilanteessa - vaikka hätä olisi suuri.

Kivikovia poikia! 

Merikapteeni

Merikapteeni muistelee vuosikymmeniä sitten tapahtunutta matkaa Välimerellä. Aluksen pääkone räjähti kesken purjehduksen. Muilla meni pupu pöksyyn, mutta kaksi nuorta miestä tarttui toimeen. He laskivat sanaakaan sanomatta ripeästi pelastusveneen vedenpinnalle.

- Kivikovia poikia!

Uskallatko katsoa peiliin?

Muutamissa tarinoissa muistutetaan, että vaikeinta on pärjätä itsensä ja läheistensä kanssa.

- Rohkeutta on se, kun uskaltaa katsoa peiliin ja huomata, että omassa toiminnassa ja näkökulmassa on jotain, mitä tulisi työstää. Jokainen, joka kohtaa arjen ja elämänsä ongelmia, välttelyn ja pakenemisen sijaan, on rohkea.

Olen oppinut antamaan itselleni minulle kuuluvan arvon

Liian kiltti

Ei saa olla myöskään liian kiltti.

- Olen oppinut antamaan itselleni minulle kuuluvan arvon. Kymmenessä vuodessa olen kasvattanut norsunnahan kaikenlaisia "asiantuntijoita" vastaan, jotka mukamas tietävät minua paremmin, miten minun tulee elää.

Anoppilassakin tarvitaan joskus rohkeutta. Nimimerkki-Maija kertoo, miten hän sai kestää aviomiehensä isoäidin piikittelyä.

- Piikitteli minua jatkuvasti siitä, kuinka olen hiljainen. Erään kerran suuranopin asiasta mainitessa sanoin, ettei minulla ole mitään asiaa ja leukani kuluvat jonninjoutavia jauhaessa.