Tutkimus: Ihmisten saastuttama ilma tappaa miljoonia

Joka vuosi yli 2,5 miljoonaa ihmistä kuolee pienhiukkasiin ja otsoniin, joita ihmiskunta on syytänyt ilmaan, kertoo kansainvälinen tutkimus. Euroopassa tilanne ei ole yhtä paha kuin Aasiassa.

terveys
Aamuruuhka liikenteen aiheuttamassa savusumussa Pekingissä
Aamuruuhka huononsi ilmanlaatua Pekingissä kesäkuussa 2009.Diego Azubel / EPA

Ihmisten toiminnasta aiheutuvat ilmansaasteet ovat suora syy yli 2,5 miljoonan ihmisen kuolemaan vuodessa, kertoo 30 asiantuntijan laatima kansainvälinen tutkimus. Ryhmässä oli yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, italialaisia, japanilaisia ja uusiseelantilaisia tutkijoita.

Ilmansaasteista vaarallisimpia ovat pienhiukkaset. Keuhkoihin ja jopa verenkiertoon tunkeutuvat mikroskooppisen pienet hiukkaset vaurioittavat ihmisten elimistöä siinä määrin, että ne vaativat joka vuosi 2,1 miljoonan ihmisen hengen, tutkijat arvioivat. Pienhiukkasia epäillään syypääksi keuhkosairauksien lisäksi myös syöpätapauksiin.

Luonto synnyttää pienhiukkasia myös omin päin, mutta ihmisten aiheuttamia hiukkasia on ennen muuta suurkaupunkien ilmassa, johon niitä syytävät muun muassa teollisuuden ja liikenteen fossiiliset polttoaineet.

Mitä lämpimämpi kesä, sitä pahempi tilanne.

Seuraavaksi tappavimmaksi tutkijat listaavat otsonin. Ylhäällä ilmakehässä otsoni suojelee maapalloa Auringon haitallisilta UV-säteiltä, mutta lähelle maanpintaa kertyessään se aiheuttaa joka vuosi 470 000 ihmisen kuoleman, tutkijat laskevat.

Suurin ongelma Itä- ja Etelä-Aasiassa

Tutkimukseen osallistunut Jason West yhdysvaltalaisesta Pohjois-Carolinan yliopistosta summaa, että tulokset osoittavat ulkoilman saasteet ihmisten suurimmaksi yksittäiseksi terveysriskiksi. Erityisen suuri vaara ne ovat Itä- ja Etelä-Aasiassa, jossa asutus on tiheää ja ilma pahasti likaantunutta, West sanoo fyysikkojen kansainvälisen yhteistyöelimen IOP:n verkkolehdessä.

Mallinnuksissa havaittiin kuitenkin, että ilmastonmuutos ei ole ollut iso tekijä ilmansaasteiden aiheuttamien kuolemien kokonaismäärässä. Paikallinen vaikutus sääilmiöillä on – muun muassa niin, että kosteilla alueilla otsonia syntyy vähemmän kuin kuivilla, tutkijat sanovat.

Environmental Research Letter -verkkolehdessä julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun) karttoineen ja taulukoineen on vapaasti luettavissa internetissä.

Tanskalaistutkija uskoo tulevaisuuteen

Tanskalaistutkija Allan Gross kommentoi kollegojensa päätelmiä Videnskap.dk-tiedesivustolla. Hän on itse tehnyt aiemmin vastaavia tutkimuksia ja sanoo, että ilmansaasteet ovat iso ongelma myös Euroopassa, joskin vähiten sen pohjois- ja länsiosissa.

Mitä lämpimämpi kesä, sitä pahempi tilanne, sillä lämpö edistää kemiallisia reaktioita, sanoo Gross, joka on Aarhusin yliopiston professori.

Euroopan tulevaisuuden suhteen Gross on kuitenkin toiveikas. Tanskassa saastemäärät ovat vähentyneet viime vuosina, ja Gross arvelee koko Euroopan seuraavan tätä kehitystä.