Koe uusi yle.fi

Kasper Wreden kone palasi Kymijoelle

Kouvolan Keltakankaalla paljastettiin Suomen ensimmäisen moottoroidun lentokoneen näköisversio. Kasper Wrede lensi samanlaisella koneella vuonna 1915 Kymijoen jäällä, vaikka se oli kiellettyä.

kulttuuri
Kasper Wreden käyttämän lentokoneen näköismalli
Kasper Wreden käyttämän lentokoneen näköismalli on sijoitettu huoltoaseman pihalle Kouvolan Keltakankaalle.Mika Moksu / Yle

Kouvolan Keltakankaalla juhlistettiin torstaina tiettävästi ensimmäistä suomalaisella lentokoneella tehtyä moottoroitua lentoa. Lento tapahtui kevättalvella vuonna 1915 Kymijoen jäällä, ja lennon suoritti koneen rakentanut Kasper Wrede. Lentokone nousi parhaimmillaan kolmesta neljään metrin korkeuteen. Voimanlähteenä oli ranskalainen kolmisylinterinen auton moottori, joka painoi lähes 40 kiloa.

Ummeljoen kyläyhdistys sai parisen vuotta sitten idean teettää Wreden käyttämästä koneesta näköisversio. Paikallisen huoltoaseman pihalle sijoitettu näköisversio ja sen ympärille rakennettu vitriini paljastettiin yleisölle torstaina.

- Halusimme koneen tänne ihmisten ihailtavaksi, koska ilmailulla on ollut merkittävä rooli historian saatossa Kymenlaaksossa, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Naukkarinen.

Työn toteutti tamperelainen Lentovarikon Kilta. Tavoitteena oli tehdä mallista niin alkuperäisen näköinen kuin se säilyneen tietoaineiston ja lentokoneiden historian tuntemuksen pohjalta oli mahdollista. Rakentamisessa käytettiin Rabbelugnin sukutilalta löytyneen koneen osia sekä Kasper Wreden ja hänen avustajansa Otto Erikssonin suunnitteluaineistoa ja muistiinpanoja.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 70 000 euroa, suurin tukija on Kymenlaakson Liitto.

Jukka Naukkarinen pohtii, miten vaikeaa lentokoneen rakentaminen on voinutkaan olla sata vuotta sitten. Tietoa ei ollut saatavilla läheskään yhtä helposti kuin nykyään. Koneen saaminen ilmaan jäältä ei myöskään ollut yksinkertaista.

Kaiken lisäksi lentäminen ei ollut edes sallittua Venäjään kuuluneessa Suomessa. Koneen osia etsittiin nimismiehen ja upseerien voimin, mutta Wrede oli kuitenkin ehtinyt piilottaa koneen osat huolella ja paennut kaksi päivää ennen ratsiaa.

Ennen moottorikonetta Wrede ehti testailla erilaisia prototyyppejä, joissa hän jäljitteli ampumansa lokin siipiä. Nyt paljastettu näköisversio on kyllä näyttävän näköinen, mutta lentäminen sillä ei tule heti mieleen.

- En välttämättä lähtisi tällä edes yrittämään, Naukkarinen naurahtaa.

Kasper Wredea pidetään suomalaisen ilmailun uranuurtajana. Hän palveli jääkäriylikersanttina Suomen armeijassa vuoteen 1919 saakka.