Tekojärvi voi tuoksahtaa - luontoa syytä muokata maltilla

Lapin vanhin kaupunki Tornio on kokenut monia muutoksia, mutta on edelleen hyvin luonnonläheinen paikka vapaana virtaavan Tornionjoen rantamailla. Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio sanoo kaupunkikuvaan istutetun tekojärven olevan hyvä esimerkki siitä, että luonnon muokkaaminen ei aina onnistu suunnitellusti.

luonto
Kaupunginlahti Tornion ja Haaparannan välissä kärsii monien tekojärvien tapaan ajottaisista hajuhaitoista.
Laura Holappa / Yle

Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio mainitsee kaupungissa tehdyistä suurimmista muokkauksista kaupunginlahden, joka ei aivan suunnitellusti ole istunut järjestelmällisesti rakennettuun rajalla-alueeseen.

- Akuutein ongelma on keväisin, kun happi loppuu. Tekojärvessä vesi vaihtuu liian hitaasti ja vedessä olevat runsaat ravinteeet kuluttavat kaiken hapen ja vesi alkaa haista. Vedestä nouseva metaanikaasu tuntuu jokaisen rajalla-alueella liikkuvan nenässä, Lokio sanoo.

Vedestä nouseva metaanikaasu tuntuu jokaisen rajalla-alueella liikkuvan nenässä.

Jarmo Lokio

Kaupunginlahti on Lokion mukaan Tornion viimeisimpiä isoja muokkauksia ja sekin juontaa juurensa 80-luvulle.

Seuraava iso asia, johon kaupungin pitäisi tarttua on Torniojoen tulvaruoppaus. Se onkin Lokion mukaan keskeisiä asumisturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä luonnonjoen varrelle rakennetussa ympäristössä.

Lokio myöntää, että välillä luonnon muokkaamista on suitsittava.

- Esimerkiksi jokiuoman kaventaminen tai tekosaarien tekeminen ovat sellaisia asioita, joita on joskus pohdittu, mutta liikaa ei saa vaikuttaa joen luonnolliseen käyttäytymiseen. Jos sen myötä kalojenkin käyttäytyminen ja sitä kautta saalismäärät muutuvat, niin silloin onkin jo isoja tunteita pelissä.