1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Lapin rakennettujen vesistöjen kunto on jo hyvä

Rakennettujen vesistöjen veden laatu alkaa olla Lapissa jo melko hyvällä tasolla. Esimerkiksi Kemijoki kärsii vedensaasteista huomattavasti vähemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tutkijan mukaan Kemijoen vettä voitaisiin parantaa enää lähinnä siten, että puututtaisiin viime vuosisadalla tehtyihin virheisiin.

luonto
Vaahtoa Kemijoen rannassa
Jyri Tynkkynen / Yle

Pohjois-Suomen jokia on muokattu rankalla kädellä viime vuosisadalla: osa on valjastettu palvelemaan sähköntuotantoa, ja lähes kaikki joutuivat kestämään jätevesien ja ojitusten kuormitusta. Mutta tällä hetkellä Kemijoen veden laatu on kuitenkin melko hyvä; suurin haitta vesistölle tulee siitä, että se on rakennettu, sanoo Lapin ELY-keskuksen vesibiologi Petri Liljaniemi.

- Tällä hetkellä rakennettujen jokien osalta tietysti säännöstelyvälillä on vaikutusta, eli säännöstely ja veden pinnan tason muuttuminen aiheuttaa osaltaan jonkun verran eroosiota rannoilta. Toinen tekijä on hajakuormitus.

Takavuosina metsämaan ojista valuva humuspitoinen vesi samensi jokivesiä ja peitti kutusoraikkoja liejuun, mutta sen vaikutus on tällä hetkellä jo pieni, sanoo Liljaniemi.

- Kyllä, siis uusien ojitusten osalta vesiensuojelu otetaan jo metsätaloudessa ja maataloudessakin ihan kiitettävästikin huomioon. Mutta 20-30 vuotta sitten, kun vesiensuojelulla ei vielä hirveästi sijaa maanmuokkauksessa ollut, niin niiden jälkien korjaamisessa olisi vielä töitä.

Veden laatu paranisi enää vain isolla rahalla

Paljon puhetta on riittänyt myös tekoaltaiden veden laadusta. Lokka ja Porttipahta nousivat metsän päälle, joten vedessä on riittänyt ravinteita ja raskasmetalleja - humuksesta puhumattakaan. Mutta niidenkin vesi on pikku hiljaa tasaantuumassa.

- Vedenlaadussa on Lokan puolella vielä vähän rehevöitymisen merkkejä, mutta vedenlaatu yleisesti ottaen altaissakin on tasaantunut tässä vuosikymmenien aikana.

Viime aikoina monia pikkujokia on ennallistettu tukinuiton jäljiltä, mutta muuten rakennettujen jokien vesi on Liljaniemen mukaan jo niin hyvässä mallissa, että parannustöihin ei välttämättä ole enää tarvetta, varsinkin kun liejuuntuneiden jokien pohjasoran imuruoppaukset ovat kalliita toteuttaa.

- Ihminen on näillä allastetuilla jokialueilla säädellyt kalastoa istutuksilla jo vuosikymmenien varrella, siinä ehkä on tekemisen varaa. Itse vedenlaatua ei välttämättä kannatakaan lähteä sen kummemmin enää parantamaan.

Lue seuraavaksi