Kotitaloudet halutaan säännöstelemään sähkön käyttöä – vastineeksi luvataan pienempiä sähkölaskuja

Sähkön sääntelyä tarvitaan tasaamaan kulutuspiikkejä ja energiantuotannon vaihteluita, kun sääriippuvaiset energianlähteet lisääntyvät ja vanhoja säätövoimalaitoksia suljetaan. Kuluttajalle voi koitua sähkönkäytön oikea-aikaisesta ajoittamisesta rahallista hyötyä.

talous

Vanhastaan yösähkö on ollut se tapa, jolla ohjataan sähkön käyttöä halvemmille yötunneille. Tulevaisuudessa halvempaa sähköä voi ostaa tuntikohtaisesti etäluettavien sähkömittareiden ja niiden oheen liitettävän digiboksin kaltaisen laitteen avulla. Tällöin sähköä käytetään enemmän halpoina tunteina – ja varastoidaan esimerkiksi vesivaraajaan – ja vähemmän, kun käyttö on kalliimpaa. VTT:n koetalossa Oulussa on jo koekäytössä sähkön sääntelyjärjestelmä, jolla voi ohjata sähkön käyttöä halvempiin tunteihin.

– Esimerkiksi tietyt laitteet toimivat aina, riippumatta siitä mitä sähkö maksaa. Jos kuluttaja haluaa tehdä säästötoimenpiteitä, niin hän määrittelee, millä sähkön hinnalla ja missä olosuhteissa laite toimii ja missä ei. Eli ei mene sauna kylmäksi, eikä kämppä pimeäksi, eikä oluet lämpene, jos niin halutaan, kertoo VTT:n erikoistutkija Klaus Känsälä.

Teollisuus säätelee, entä kotitaloudet?

Sähkön kulutuspiikkien tasausta ja sääntelyä tarvitaan, kun esimerkiksi sääriippuvaisen tuulivoiman käyttö lisääntyy ja verkkoon syötettävän sähkön tasaamiseen käytettäviä kivihiilivoimaloita suljetaan. Nykyisin teollisuus tekee jo tuotantoseisokkeja tasaamaan kulutusta, mutta kolmanneksen Suomen sähköstä käyttävät kotitaloudet haluttaisiin sähkön sääntelyyn mukaan.

– Kansantalouden ja työllisyyden kannalta on hullunkurista, että kun tulee hintapiikki ylöspäin, niin Tornion terästehdas kyllä sammuu, mutta sieltä menevät metallimiehet kotiin ja lämmittävät sähkösaunan kesäsähkön hinnalla. Että varmaan mieluummin siirrettäisiin sauna seuraavalle suojajaksolle ja pidettäisiin tehdas käynnissä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton vaikuttamisesta vastaava johtaja Kai Mykkänen.

Piikit alas – ja kaikki voittaisivat?

Suomen energiantuotannon kysyntäpiikit ja samalla myös päästöt painottuvat kylmiin pakkaspäiviin, jolloin energiasta isompi osa joudutaan tuottamaan suuripäästöisillä kivihiilivoimaloilla ja öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Näitä päästöjä olisi suhteellisen helppo leikata pois. Jos hiilivoimaloiden käyttöä vähennettäisiin 2–3 prosenttia, hiilidioksidipäästömme pienenisivät EK:n mukaan enemmän kuin aurinkopaneeleilla koskaan. Pienillä toimilla voitaisiin leikata kymmenisen prosenttia sähkön kysyntäpiikistä.

– Me voitaisiin yhdistää selkeästi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen; työllisyys, sillä, että saadaan teollisuuden energiakustannuksia alas ja kotitalouksien sähkölasku. Kaikki voittaisivat tässä. Toivon, että tästä ei synny vastakkainasettelua, koska se on sitten enemmän näennäistä, Mykkänen sanoo.

Pienempi sähkölasku ja vakaampi sähköverkko

Eri arvioiden mukaan tuntikohtainen hinnoittelu voisi tuoda kuluttajalle ainakin 15 prosentin säästön sähkölaskuun. Sähkömarkkinalakiin on jo tehty muutoksia, jotta tuntikohtainen hinnoittelu myös kuluttajille on mahdollista. Muutamat sähköyhtiöt tarjoavatkin jo tuntihinnoiteltua sähköä. EK:n mukaan tuntimittaroinnista voisi tulla Suomelle jopa vientituote.

Lappeenrannan yliopiston professorin Jarmo Partasen mielestä kysynnänjousto auttaisi esimerkiksi häiriötilanteissa ohjaamalla sähköverkon kuormituksia pienemmäksi. Kysynnänjoustosta ei ole kuitenkaan korvaamaan säätövoiman tarvetta sääriippuvaisen energiantuotannon lisääntyessä.

– Kysynnänjoustosta ei löydy ratkaisua siihen, jos on viikon paistamatta ja tuulematta. Viikkoa ei voi olla sähköä käyttämättä, mutta lyhyellä aikavälillä, puhutaan siis minuutti- ja tuntiluokasta, nähdään hyviä mahdollisuuksia, Partanen sanoo.

– Tämä on yksi akuuteimpia tutkimuskysymyksiä ympäri maailman, ja tehdään valtavasti töitä, että kysynnänjoustoa saataisiin laajamittaisesti maailmassa käyttöön, ettei tästä käyttövarmuusasiasta tule estettä uusiutuvan energian käytölle.