Tuhannet koirat tuntevat eurokriisin nahassaan

Etelä-Euroopassa vellova talouskriisi näkyy myös hylättyjen koirien määrässä. Kun ihmiset joutuvat luopumaan kodeistaan, koirat saavat mennä. Eläinten ystävät kehottavat harkitsemaan adoptiokoiraa pentutehtailun vastapainoksi. Eviran kanta ulkomaisten koirien adoptointiin on jyrkkä Ei.

Kotimaa
Pavel
Espanjalainen löytökoira PavelYle

Helsinkiläisen Jenni Puhakan perhe sai muutama kuukausi sitten 10-vuotiaan Thelma-koiran, joka oli tuotu espanjalaiseen koirakotiin.

- Hyvin on mennyt. On Thelmalla joitakin pelkoja, mutta koko ajan avautuu vähitellen. Se viihtyy hyvin lasten kanssa eikä esimerkiksi autolla tai veneellä matkustaminenkaan ole mikään ongelma.

Espanjan Koirat -yhdistyksen mukaan Espanjassa on vuosittain jopa puoli miljoonaa koiraa ilman kotia. Tilanne on pahentunut entisestään talouskriisin aikana. Esimerkiksi yhdistyksen Malagan koiratarhaan mahtuu noin 280 koiraa, mutta nyt sinne halajaa jatkuvasti jopa 500 koiraa.

- Jos ihmiseltä lähtee työ alta, saattaa lähteä kotikin alta, ja perheet joutuvat kaduille tai hyljättyihin taloihin. Kyllähän se koirakin silloin lähdön saa, havainnollistaa yhdistyksen tiedottaja Kati Hirsikangas.

Myös Espanjan katukoirat -yhdistyksestä kerrotaan, että takaisin kotimaahansa töiden perässä palaavat muut eurooppalaiset saattavat vaikka pudottaa koiran valtatielle matkallaan lentokentälle.

Kyse myös kulttuurista

Suomalaiset eläinten adoptoinnin asiantuntijat huomauttavat, että Etelä-Euroopassa eläinten tilanne on jo lähtökohtaisesti erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi Espanjassa ei haluta yleensä mustia koiria uskonnollisten perinteiden vuoksi. Myös metsästyskauden jälkeen koira saatetaan polttaa tarpeettomana.

- Yksittäisellä eläimellä ei ole mitään arvoa, eli kyse ei ole vain talouskriisistä, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Turisti voi Luukkaisen mukaan puuttua asiaan siten, että kertoo asiasta maan viranomaisille. Hänen mukaansa ainoastaan koirien adotoinnilla ei poisteta ongelmaa.

Luukainen tietää, että myös Suomessa taantuma lisää sosiaalitapauksia eli koiria, joiden omistajat eivät ole enää kykeneviä pitämään lemmikistään huolta.

- Kun on lama-aika, silloin ihmisten omakin vapaa-aika jää huonolle hoidolle, eli tulee alkoholismia ja muita ongelmia. Mutta toisaalta on tapauksia, jossa eläin kantaa ihmisen yli synkän virran. On joku, josta pitää huolta, Luukkainen toteaa.

Suomalaisia koiranomistajia Luukkainen muistuttaa ylipäätään eläinten leikkauksen tärkeydestä, jottei ylimääräisiä pentuja synny.

Eviralta jyrkkä ei

Sekä HESY että suomalaisviranomaiset toteavat, että adoptoinnilla ei poisteta Espanjan ongelmaa. Eviran kanta ulkomaisten eläinten adoptoinnille on selvä.

- Me emme suosittele löytöeläinten adoptointia ulkomailta. Sitä kautta vain levitetään vain tauteja ja ongelmia myös lähtömaita laajemmalle. Ajatus on kaunis, ja esimerkiksi suomalaisten löytökoirien adoptoinnissa ei ole tautiriskiä, kertoo ylitarkastaja Virva Valle.

Löytökoirien adoptoinnin suosio kuitenkin kasvaa Suomessa. Pelkästään Espanjasta adoptoidaan satoja koiria vuosittain. Espanjalaisen koiran omistaja Jenni Puhakka kannattaa koirien adoptointia ennemmin kuin pentubisnestä.

- Itse en halua kannattaa bisnestä, jossa rahastetaan pennuilla ja myös paperittomilla pennuilla. Mutta minkä takia ostaa pentuja, kun vuodenikäisiä koiria on maapallo pullollaan?

Koiran adoptointi maksaa keskimäärin noin 450 euroa, johon sisältyy koiran sterilointi, sirutus, rokotus, lento ja EU-passi.