Jyväsjärvi-vanhus on kokenut monta kauneusleikkausta

Ilman Jyväsjärveä ei olisi Jyväskylän kaupunkiakaan. Kaupunkilaiset eivät aina ole arvostaneet emojärveään: järvi on toiminut yhteisenä jäteastiana, ja rantaviivaa on muokattu kulloistenkin tarpeiden mukaan. Viimeiset kauneusleikkaukset ovat kuitenkin tehneet järvelle hyvää.

luonto
Kaavakuva Jyväsjärven rannan muutoksista
Jyväsjärven rantaviiva on liikkunut parin vuosisadan aikana yhä lähemmäs järven keskustaa. Järven pinta-ala on pienentynyt jopa kolmanneksen.Jussi Jäppinen KY

Jyväsjärven rannalla, Lutakon satamassa seisoessa ei arvaisi, että ranta ei suinkaan aina ole ollut siinä. Itse asiassa Jyväsjärven ympärysmitta, vedenkorkeus ja rannanmuodot ovat muuttuneet useita kertoja.

Useimmiten asialla on ollut ihminen.

- Jyväsjärven rantaviiva on muuttunut ainakin neljä kertaa, kertoo Jyväsjärveä pitkään tutkinut tietokirjailija-graafikko Jussi Jäppinen.

- Kun kaupunkia perustettiin, ruopattiin Äijälän salmi, jotta isommillakin laivoilla päästiin rantaan asti. Silloin rantaviiva vetäytyi jonkin verran.

1830-luvulla järven pinta laski 1,2 metriä, joka pienensi järveä paljon.

- Toinen suurempi rantaviivan muutos liittyi rautatien tuloon 1897, jolloin rantaviiva siirtyi 60-100 metriä, Jussi Jäppinen kertoo.

Schaumannin tehdasalueen laajentuessa Jyväsjärvelle päin rantaa on täytetty maalla, jolloin rantaviiva vetäytyi jälleen eteenpäin.

- Kaiken kaikkiaan järven pintaa on täytetty maa-aineksilla n. 90 hehtaaria, eli noin 30 prosentilla siitä pinta-alasta mikä järvellä nyt on, selittää Keski-Suomen Ely-keskuksen vesistöinsinööri Pekka Kivijakola.

Jäteastiasta terveeksi järveksi

Jyväsjärven rannalla on ollut toistakymmentä teollisuuslaitosta, joiden jätevedet laskettiin käsittelemättöminä järveen.

- Lutakon ranta tehdasalueen ulkopuolella oli huonossa kunnossa olevaa joutomaata, sellaista kaupungin takapihaa, Jussi Jäppinen sanoo.

Lopulta Jyväsjärvi pilaantuikin täysin hapettomaksi, ja järvi oli 60-70-luvulla maan saastunein.

- 70-luvulla vesi oli todella huonossa kunnossa. Siitä lähtien kun vedenpuhdistamo rakennettiin, laatu lähti parantumaan. Tällä hetkellä vesi on tyydyttävässä tilassa, Pekka Kivijakola kertoo.

Oliko Jyväsjärvessä joskus saari?

Kerrotaan, että Jyväsjärvessä on aikoinaan ollut saari, jota ei kuitenkaan näy missään kartassa.

- Puhutaan Vasikkasaaresta, joka olisi ollut Kuokkalan sillan Kuokkalan puoleisella alueella. Saattaa olla, että se on tuo Suuruspään alue, joka on vedenpinnan vaihtelun mukaan ollut väliin saari ja väliin niemeke. Sitten kun vedenpinta on laskenut, se on jäänyt pysyvästi niemekkeeksi, selittää Pekka Kivijakola.

Vieläkin järvestä voi löytää yhden pienen saaren Äijälänsalmen suusta. Ruovikko kuitenkin peittää nimettömän saaren, joka onkin vaikea havaita.

Viimeisin kauneusleikkaus teki hyvää

Viimeinen suuri muutos Jyväsjärvellä oli Rantaväylän rakentaminen järven rantaan. Lisäksi satamaa on parina viime vuotena laajennettu.

Nykyään järvi on kaunis katsella ja hyvä käyttää.

- Ensimmäisen kerran kaupungin historiassa rannat on rakennettu, ja ne ovat kunnossa. Kevyen liikenteen reitti kiertää ympäri järven ja iltaisin järvi on näyttävän näköinen. Jyväsjärven allas on matalalla, joten järvi näkyy joka puolelta kaupunkia lähestyttäessä. Se on hyvä tavaramerkki Jyväskylälle, sanoo Jussi Jäppinen.

- Rantaraitti on kokonaisuudessaan kiva paikka kuntoiluun ja maisemien katseluun, toteaa Pekka Kivijakola.

- Ja talvella on sitten tämä toinen raitti, luistinrata. Jyväsjärvellähän oli luistinrata myös vuosisadan alussa, ja on hienoa, että se on saatu 2000-luvulla takaisin, Jussi Jäppinen kehuu.

Ihmisen kädenjälki Jyväsjärvessä siis näkyy. 40-luvulla tehtiin aloite, jonka mukaan Harju olisi vedetty matalaksi ja Jyväsjärvi täytetty maalla. Aloite ei mennyt läpi. Mutta miltä Jyväskylä näyttäisikään tasaisena? Millainen merkitys Jyväsjärvellä on sinulle? Onko sinulla muistoja Jyväsjärvestä? Kommentoi!