Hoitojonot ruokkivat vaihtoehtohoitoihin turvautumista

Elämäntilanteen hankaluus ja terveydenhuollon pidentyneet jonot voivat lisätä tarvetta turvautua erilaisiin vaihtoehtohoitoihin. Koululääketieteen puolella on aiempaa yleisempää käydä niin sanotussa ennaltaehkäisevässä terapiassa ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

terveys
Avoin kämmen
Helsingin kaupungin työntekijöiden keskuudessa on herättänyt kummastusta mainos henkilöstön intranetissä, jossa ennustaja tarjoaa palvelujaan alennuksella henkilöstökorttia vastaan.Pekka Sipilä / YLE

Erilaiset vaihtoehtohoidot ovat viime vuosina yleistyneet, sillä ihmiset haluavat vaikuttaa aiempaa enemmän itse siihen, millaisia hoitoja kokeilevat. Toisaalta myös terveydenhuollon jonot tutkimuksiin ja hoitoihin ovat pidentyneet.

– Yhteisöllisyys on vähentynyt eikä tukea saada perheyhteisöstä samalla tavalla kuin aiemmin. Kiireisyys pistää ihmiset hakemaan myös henkisyyttä. Jollekin henkisyys voi löytyä uskonnosta, kun taas toinen etsii sitä vaihto- tai luontaisehtohoidoista ja -terapioista, psykoterapeutti Riitta Launimaa sanoo.

Hänen mukaansa elämäntilanne määrittää usein uskoa yliluonnolliseen.

– Jos on vaikeaa ja pitäisi tehdä itsensä kanssa töitä, kuten esimerkiksi psykoterapiassa täytyy, osa ihmisistä kokee helpommaksi turvautua vaihtoehtohoitoihin. Silloin ei ehkä tarvitse miettiä asioitaan ja elämäänsä niin syvällisesti, vaan joku tavallaan kaataa hyvää oloa päälle.

Osa jättää koululääketieteen

Psykologi Risto Siivola kertoo, ettei psykologina koskaan teilaa asiakkaan uskoa yliluonnolliseen, sillä kokemus on jokaisen oma. Olkoonkin, että kokemukselle voisi löytyä lääketieteellinen tai psykologinen selitys.

– Vaarallista se on vain, jos esimerkiksi herkkä ihminen uppoutuu yliluonnollisiin asioihin liian syvästi tai jättää tarvitsemansa koululääketieteen määräämään hoidon kesken. Jonkin verran hoitoja ja tutkimuksia jätetään kesken ja jatketaan vaihtoehtohoitojen parissa, Siivola vahvistaa.

Hänen mukaansa vaihtoehtohoitoihin turvautuvan on muistettava, että tutkittu lääketiede on turvallisempaa, sillä sen harjoittaja on terveydenhuollon rekisteröity ammattilainen, jonka toimintaa valvotaan. Vaihtoehtohoitoja tekevien taustoihin kannattaakin tutustua tarkasti.

– Esimerkiksi tukihoitona vaihtoehtohoitoja voi toki käyttää. Ne on kuitenkin maksettava itse, toisin kuin esimerkiksi Kelan tukema psykoterapia.

Terapiassa käyminen aiempaa suositumpaa

Irtisanomiset näkyvät Launimaan ja Siivolan vastaanotoilla. Yhä useampi kokee tarvitsevansa erilaista keskusteluapua.

– Yhdysvalloissa kysytään, kenen terapeutin luona käyt. Suomessakin on aiempaa tavallisempaa käydä terapiassa, mutta toistaiseksi suurin osa haluaa kuitenkin pitää sen vain omana tai aivan läheisimpien tietona, Launimaa ja Siivola vahvistavat.

Aiempaa suositumpaa on käydä ennaltaehkäisevässä terapiassa, jossa asioita käydään läpi terapeutin kanssa jo ennakkoon, ennen kuin ajaudutaan pidemmälle ongelmiin ja masennukseen

– Terapeutti on ihminen, jolle voi puhua täysin luottamuksellisesti. Terapeutti jaksaa oman työnohjauksen avulla ja hänellä on tärkeää olla vapaa-aikaa, joka ei liity millään tavalla töihin, Launimaa ja Siivola vahvistavat.