Työväenliikkeen 110 vuotta on kuluttanut aatteen

Forssassa 110 vuotta sitten pidetyn työväenliikkeen ensimmäisen kokouksen merkitys näyttää kasvavan. Sosiaalidemokraateissa nähdään, että monet työväenliikkeen taistelemat oikeudet ovat tänä päivänä vaarassa, kun työläisten asema heikkenee. SDP järjestää Forssassa kansalaisjuhlan.

politiikka
Suomen sosialidemokraattisen puolueen perustamiskokous 110-vuotta sitten Forssassa
Kokouksen osanottajat ryhmittyneenä Forssan työväentalon edustalle. Forssan museon kuva-arkistosta

Nyt tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun sosialistinen ohjelma Forssassa hyväksyttiin. Ns. Forssan kokousta pidetään merkittävän Suomen työväenliikkeen historiassa, sillä Forssassa hyväksyttiin sosialistinen ohjelma, johon kirjattiin tavoitteiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, maksuton opetus, ja tavoitteena oli myös kahdeksan tunnin päivittäinen työaika. Tuttuja seikkoja nykyaikaan kasvaneille, mutta radikaaleja 110 vuotta sitten.

- Nyt olisi kyllä jo aika saada aikaan uusi ohjelma sosiaalidemokraattiselle puolueelle, sanoo nuori forssalainen sosiaalidemokraatti Vesa Niininen.

- Omat tavoitteet pitäisi määritellä selkeämmin, ja myös uusi periaateohjelma olisi hyvä saada aikaan. Olemme erkaantuneet liiaksi peruskannattajoukosta, juurille pitää palata takaisin. Ainakin tuloerojen kasvua pitäisi rajoittaa, ja tietenkin parantaa työllisyyttä. Puoluejohdon vaihtaminen olisi myös hyvä. Kolmet vaalit on jo hävitty nykyisen johdon alaisuudessa, sanoo Vesa Niininen. Samaa mieltä on myös forssalainen pitkän linjan poliitikko Ilkka Joenpalo.

- Jutta Urpilaisella ja hänen esikunnallaan on nyt ollut aikaa reilu viisi vuotta osoittaa, pystyvätkö he muuttamaan SDP:n kannatuksen suuntaa. Valitettavasti puolueen kannatus on jyrkässä syöksyssä ja mitään parempaa ei näy. Tällaisessa tapauksessa, kun puolueella ei mene jäsenten tahdon mukaisesti, niin silloin pitää vaihtaa johto. Olen itse arvioinut, että nyt pitää tulla sellainen johto, jolla on toimiva ja aito suhde ammattiyhdistysliikeeseen. Puheenjohtajan tulisi tulla ammattiyhdistysliikkeen sisältä, toteaa Joenpalo.

Mistä Forssa löysi Marxin?

Suomessa on paljon kiistelty paljon siitä, kenelle kunnia Forssan kokouksen julkilausumista kuuluu. 110 vuotta sitten marxilaisuuskin oli suomalaiselle työväelle vielä hämärä. Kommunistinen manifestikin ilmestyi vasta Forssan kokouksen jälkeen, vaikka jo Forssan kokouksessa kuulsi selvästi marxilaisen työväenliikkeen ajattelu. Marxilaista kirjallisuutta oli vasta alettu kääntää.

Jälkikäteen ei voi olla ihmettelemättä sitä, mistä forssalainen työväestö tuolloin oppinsa ammensi, ja miten sana levisi Forssan kokouksen ohjelman lopputulokseen saakka.

Pohja puolueiden ohjelmille

- Forssan ohjelma toimi koko suomalaisen yhteiskunnan suunnan muuttajana. Se oli ensimmäinen. Muut puolueet myöhemmin, jos eivät suorastaan matkineet, joutuivat ainakin ottamaan kantaa. Forssan ohjelma toimi siten pohjana suomalaisten puolueiden periaate- ja aateohjelmille, sanoo Ilkka Joenpalo.

- Joskus tuntuu siltä, ettei nykypäivän puoluejohdolla ole ollut aikaa miettiä, miten sosiaalidemokraattinen puolue on ohjelmineen ja tavoitteineen Suomeen tullut, mihin se nojaa.

Moni asia samoin kuin 1903

- Olemme samanlaisessa ajassa, kuin 1900-luvun alussa. Silloin Suomi oli osa Venäjän tsaarikuntaa, osin itsenäisenä suuriruhtinaskuntana, mutta kuitenkin hyvin tarkasti meidän lainsäädäntöämme ohjattiin Venäjältä ja meidän itsenäisyytemme oli suhteellista.

- Nyt olemme EU:n jäseninä hiukan samanlaisessa tilanteessa. Hyvin monta asiaa päätetään muualla, kuin Suomen eduskunnassa, ja meidän on vain hyväksyttävä tilanteet. Samaan aikaan, kun olemme hukanneet osan valtiollista itsemääräämisoikeutta, niin ympäristössä on muutakin samankaltaisuutta kuin vuonna 1903. Silloin oli maatalousköyhälistö, nyt on teollisuusköyhälistö.

- Globalisoitunut maailma on tehnyt Suomeen kymmeniä tuhansia työttömiä teollisuustyöntekijöitä, joiden tulevaisuus taitaa olla perusturvan ja sosiaaliturvan varassa. Näiltäkin osin olemme tavallaan Forssan Kokouksen 1903 tilanteessa, sanoo Ilkka Joenpalo.

- Luulen, että kansakin tykkäisi siitä, että me voisimme sanoa, mitä mieltä me oikeasti olemme.