Kari Rajamäki: Maakuntakenttien merkitys tunnustettava

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäen mukaan maakuntakentät tulisi pelastaa, mutta vastuuta ei voi sälyttää ainoastaan valtion harteille. Rajamäki peräänkuuluttaa kenttien lähialueiden sitoutumista niiden tulevaisuuden turvaamisessa.

Kotimaa
Kuvassa mekaanikko antamassa lentokoneelle peukku pystyyn - lähtölupaa
YLE / Heini Holopainen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäen (sd.) mukaan Suomella ei ole nykyisessä taloustilanteessa varaa murentaa kansainvälisesti toimivien yritysten perustoja. Näin käy, mikäli maakuntakenttiä lakkautetaan.

- Maakuntien yritysten viennin osuus on niin merkittävä, että se tekee maakuntakenttä-asiasta koko Suomen hyvinvoinnin, kansallisen selviytymisen ja talouden kysymyksen. Tämä ei ole ainoastaan alueellinen, vaan yhteinen kysymys, jossa ei ole myöskään varaa unohtaa kokonaisuutta, Rajamäki toteaa.

Rajamäen mielestä maakuntakenttien pelastamista ei voida kuitenkaan laskea ainoastaan valtion tuen varaan, vaan kenttien lähialueiden on sitouduttava niiden pelastamiseen.

Meillä ei ole varaa menettää alueiden erityisosaamista ja Suomen vientitulon rakentavaa teollisuutta.

Kari Rajamäki (sd.), eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja

- Alueen kuntien ja yritysten joutuessa kasvaviin rahoitusvastuisiin, tulee vastaan totuus siitä, etteivät ne pysty ylläpitämään kenttiä yksinään. Valtion pitää turvata vientiteollisuuden ja hyvinvoinnin perustana olevat yhteydet, mutta se tulee vaatimaan myös aluekehittämistä ja alueen mukana olemista.

Ensimmäinen vaihe maakuntakenttien pelastamisessa on Rajamäen mukaan niiden tärkeyden tunnustaminen Suomen lentokenttäverkostolle. Myös Suomeen matkustaville tulee taata helppo pääsy alueille.

- Meillä ei ole varaa menettää alueiden erityisosaamista ja Suomen vientitulon rakentavaa teollisuutta.

Rajamäki painottaa vientiteollisuuden merkitystä, mutta haluaisi lentoliikenteen panostavan myös tilauslentoihin.

- Koneet voivat lentää myös tähän suuntaan, eivätkä ainoastaan Välimerelle. Meidän pitäisi rakentaa väkevä matkailustrategia, joka perustuu maakuntakenttien vahvempaan matkailulliseen ja elinkeinopoliittiseen hyödyntämiseen. Suomi on käyttämätön, globaali matkakohde, Rajamäki summaa.

Eduskunnan valtiovarainkunnan liikennejaosto tutustui perjantaina Kokkola-Pietarsaaren lentoasemaan.

"Juna ei ole vaihtoehto"

Keskipohjalainen yrityselämä on huolissaan pohdinnoista, joiden mukaan Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä lopetettaisiin. Teerijärvisen pakkausmateriaaleja valmistavan Rani Plastin toimitusjohtaja Ulrika Albäck toteaa, että lentokenttä lähellä on vientiyritykselle ehdoton edellytys.

– Nopeakaan juna ei ole meille vaihtoehto. Meidän väkemme lentää joka tapauksessa Helsingistä eteenpäin, joten matka ensin junalla Helsinkiin, keskustasta lentoasemalle ja vasta sitten lentäen eteenpäin ei toimi.

Rani Plastilla on käytetty tähän asti varsinkin Helsingin lentoyhteyksiä maailmalle. Tukholman kautta on lennetty muun muassa siksi, että sieltä pääsee perjantai-iltana kotiin, toisin kuin pääkaupungista.

Nopeat nettiyhteydet eivät Albäckin mukaan korvaa henkilökohtaisia kontakteja. Asiakkaita ja tavarantoimittajia pitää päästä näkemään kasvokkain.

– Me olemme jo nyt eksoottisia, kun asumme täällä Suomessa. Jos asiakkaan pitäisi lentää Helsinkiin ja tulla vielä junalla tänne, se olisi aika perifeeristä. Joitakin kontakteja jäisi solmimatta, epäilee Albäck.

Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevalla Rani Plastilla työskentelee noin 300 ihmistä. Emoyhtiöllä on myös Teritalot-yhtiö sekä HP-Rani Plast - tytäryhtiö.