Breivikin pommi-iskun jälkimainingeissa kiistellään Picasson töistä

Oslon iskussa pahiten vaurioituneet hallitusrakennukset tulisi purkaa ja seiniin tehty taide siirtää muualle, ehdottaa asiantuntijaryhmä. Se olisi hulluutta, sanovat kulttuurin ja historian puolustajat.

kulttuuri
Laaja näkymä paikalle, jossa pommi räjähti.
Oslon hallintokortteli näytti tältä Anders Behring Breivikin rakentaman autopommin räjähdettyä heinäkuussa 2011. Räjähdyksessä kuoli kahdeksan ihmistä ja ampumisissa Utøyan saarella 77 ihmistä.Norjan poliisi / EPA

Anders Behring Breivikin pommi-iskussa Oslossa toissa vuonna pahoin vaurioituneiden hallitusrakennusten seinämaalausten kohtalo puhuttaa Norjassa. Espanjalaistaitelija Pablo Picasso suunnitteli viisi seinämaalausta nimenomaisesti noiden rakennusten ulko- ja sisäseiniin.

Norjan hallitus pohtii parhaillaan, mitä kahdelle rakennukselle pitäisi tehdä. Jos ne puretaan, Picasson työt tarvitsevat uuden paikan.

Hallituksen rakennuksen säilyttämistä puoltavien kansalaisten määrä on vähentynyt.

Picasso hahmotteli geometriset kuvat – rannan, lokin, satyyrin ja faunin sekä kaksi kuvaa kalastajista – 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla. Seiniin ne hiekkapuhalsi norjalainen taiteilija Carl Nesjar. Picasso ei ollut aiemmin suunnitellut mitään vastaavaa.

Norjan ympäristö- ja kulttuuriministerin Baard Vegar Solhjellin mukaan niin sanottu H-rakennus, jossa sijaitsee pääministerin kanslia, on kansainvälinen kulttuuriaarre. Picasson töiden poistaminen oikealta paikaltaan olisi hulluutta ja siitä syntyisi iso kohu, hän sanoo Dagavisen-lehdessä.

Picasson perikunta patistaa neuvottelemaan

Ennen Utøyan saaren verilöylyä Breivik räjäytti pakettiautoon kätketyn pommin H-rakennuksen juuressa. Kahdeksan ihmistä kuoli, rakennus sai perusteellisia vaurioita, ja myös useat lähistön rakennukset vaurioituivat pahoin.

Niiden tulevaisuutta pohtinut asiantuntijaryhmä esitti kesäkuun lopussa, että H-rakennus ja myös toinen pommin runtelemista hallitusrakennuksista purettaisiin. Picasson työt irrotettaisiin ja siirrettäisiin muualla, ryhmä esittää.

Monet taiteentuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että töiden merkitys muuttuu perusteellisesti, jos ne erotetaan arkkitehtonisesta yhteydestään, joka Picassolla oli mielessä. Koska 80-vuotiaalla H-rakennuksella on myös suuri poliittinen ja historiallinen merkitys, se tulee korjata, vaatii myös Norjan museoviraston johtaja Jørn Holme.

Kansan kanta arkkitehti Erling Viksjøn suunnitteleman kuutiomaisen rakennuksen tulevaisuuteen jakautuu melko tasan. Verdens Gang -lehden heinäkuisessa mielipidekyselyssä 39,5 prosenttia halusi, että H-rakennus puretaan. Säilyttämisen kannalla oli 34,3 prosenttia. Neljänneksellä vastaajista ei ollut asiaan kantaa. Säilyttämistä puoltavien määrä on vähentynyt toissa vuoden lopusta tehdystä kyselystä.

Myös Picasson perikunta on esittänyt asiasta mielipiteensä. Perheen lainopillisen neuvonantajan mukaan ei ole lainkaan selvää, että Norja voi kohdella taiteilijamestarin töitä mielensä mukaan. Asiasta tuleei keskustella Picasson perillisten kanssa, hän sanoo.

Norjan hallituksen on määrä ilmoittaa ensi vuoden alussa, puretaanko rakennukset kokonaan tai osittain vai korjataanko ne.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset