Koe uusi yle.fi

Pakkoruotsi jakaa myös kieltenopettajia

Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsin kielen opiskelusta on kerännyt riittävän määrän allekirjoituksia, ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Kieltenopettajien liitoissa vapaaehtoiseen ruotsiin suhtaudutaan epäillen, vaikka sen kannattajiakin löytyy.

Kotimaa
Bussi lähdössä mielenosoitukseen Imatralla
Bussi lähdössä mielenosoitukseen ImatrallaYle Etelä-Karjala

Keskustelu ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi jakaa myös kieltenopettajien mielipiteitä. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen sanoo, että mielipiteet pakkoruotsista vaihtelevat opettajakunnassa paljonkin.

Jukarainen itse on sitä mieltä, että pakollisesta ruotsista luopuminen köyhdyttäisi kielellistä osaamista entisestään. Hän muistuttaa, että osalle opetetaan koulussa toisena kotimaisena kielenä suomea, johon mahdolliset muutokset kohdistuisivat myös.

- Kyse ei ole vain ruotsin kielestä, vaan yhtälailla myös suomesta, Jukarainen sanoo.

Puheenjohtaja epäilee myös, että kaikki kunnat eivät pystyisi tarjoamaan riittävästi muita kieliä kaikilla kouluasteilla yläasteelta lukioon sekä ammatilliseen koulutukseen. Suurissa kaupungeissa tarjonta voitaisiin ehkä taata, mutta ei pienemmissä kunnissa. Ylipäätään Jukarainen arvioi, että pakollisesta ruotsista luopuminen tulisi rahallisesti kalliiksi.

Kansalaisaloite eduskuntaan syksyllä

Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsin opiskelusta on kerännyt jo yli 50 000 allekirjoitusta. Aloite on tulossa eduskuntaan syksyllä. Jukaraisen mielestä aiheesta on hyvä käydä asiallinen keskustelu, mutta hän toivoo käsittelyn pysyvän asialinjalla.

- Valitettavasti viime vuosina kumpikaan osapuoli ei ole keksinyt juuri uusia argumentteja, vaan on vain tyydytty toistelemaan vanhoja, Jukarainen toteaa.

Jukaraisen mielestä ruotsin opetus kaipaisi kuitenkin selviä muutoksia. Suullista kielitaitoa pitäisi korostaa paljon nykyistä enemmän kuin kieliopin pänttäämistä.

Valitettavasti viime vuosina kumpikaan osapuoli ei ole keksinyt juuri uusia argumentteja.

Kari Jukarainen

Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Liisa Wallenius arvioi puolestaan, että luopuminen pakollisesta ruotsista johtaisi ylipäätään kielten opiskelun vähenemiseen.

- Vapaaehtoisuuden lisäämisen myötä kielten opiskelu kaiken kaikkiaan vähenisi, kun kielet kilpailisivat muiden aineiden kanssa, Wallenius sanoo.

Pari vuotta sitten joukko Itä- ja Kaakkois-Suomen kuntia pyysi lupaa kielikokeilulle, jossa oppilas olisi voinut valita toiseksi opiskeltavaksi kieleksi venäjän ruotsin sijaan. Lupaa kokeilulle ei myönnetty. Liisa Wallenius ei vastusta kielikokeilua, mutta hän pohtii miten venäjän valitsevat oppilaat hoitavat ruotsin jatko-opiskelujen aikana.

- Kun he lähtevät opiskelemaan, niin ruotsi tulee vastaan jossain vaiheessa kuitenkin. Missä vaiheessa he opiskelevat ruotsia?, Wallenius kysyy.

Motivaatio laskee ysiluokalla

Ruotsin kielen vapaaehtoisuutta on perusteltu valinnanvapauden lisäksi sillä, että opiskelumotivaatio voisi parantua. Ruotsin opiskelu muuttuu monilla vaikeaksi ja turhauttavaksi varsinkin yläasteen viimeisenä vuonna.

- Ysillä näkee nykyään selvästi, että sanastoa ei jakseta enää opiskella kotona. Asenne on muuttunut negatiivisemmaksi. Vapaaehtoisuus helpottaisi ruotsin opiskelua, myöntää nimettömänä pysyttelevä kotkalainen kieltenopettaja.

Kysymys "pakkoruotsista" on kuuma ja vaikea aihe myös opettajien keskuudessa. Monet Yle Kymenlaakson tavoittamat kieltenopettajat olivat haluttomia kommentoimaan aihetta millään tavalla.

Valkealan yläkoulun rehtori Pauli Pölönen ei ota aiheeseen tiukkaa kantaa, mutta hän peräänkuuluttaa selviä suunnitelmia, jos pakollisuudesta päätettäisiin luopua.

- Tuntikehyksestä vapautuisi paljon tilaa, mutta mitä sen tilalle tulisi? Muutos vaatisi hyvin tarkkaa suunnittelua, Pölönen toteaa.