Tuhansien ihmisten lähtö kourii Itä-Lappia

Itä-Lapissa mietetään keinoja väestökadon pysäyttämiseksi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana jo yli 6 000 ihmistä on jättänyt Itä-Lapin. Jos Itä-Lapissa julkinen sektori ja elinkeinoelämä jatkavat surkastumistaan, niin pian lähtevät loputkin ihmiset, sanoo Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela.

Kotimaa
Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela
Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela silmäilee Tilastokeskuksen väestötietoja. Paljon on väki vähentynyt Itä-Lapissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä vuosi kuitenkin näyttää jo parempia merkkejä. Jorma Korhonen / Yle
Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela
Kuuntele Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkön Heikki Onnelan haastattelu.

Itä-Lapin väestötilasto viimeiseltä kymmeneltä vuodelta on karua luettavaa. Väestön väheneminen Itä-Lapissa on ollut ja on niin suurta, että alueen on pakko saada jokin elvyttävä piristysruiske - ja nopeasti.

Kymmenessä vuodessa Itä-Lapin väkimäärä on huvennut noin 6 200 hengellä. Kemijärveltä on lähtenyt 1 500 ihmistä, Sallasta 700 sekä Savukoskelta ja Pelkosenniemeltä kummastakin 200. Ja laskeva suunta jatkuu, joskin tänä vuonna aiempaa lievempänä.

Mikä ajaa ihmiset pois Itä-Lapista?

Kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela sanoo, että työn puute ja nuorten halu mennä muualle opiskelemaan. Näin siitä huolimatta, että Itä-Lapin ammattiopistosta löytyy monia nykyaikaisia ammattimahdollisuuksia.

- Vastaavasti muualta tullaan tänne, hän toteaa.

Heikki Onnela tietää, että väestökehitys on monien vaikutteiden summa. Myös syntymällä ja kuolemalla on siinä sijansa.

- Suuret ikäluokat ovat yli kuusissakymmenissä. Mitä siitä seuraa? Niin... toisaalta synnytysten määrä Itä-Lapissa on huomattavasti vähentynyt.

Entä jos mitään ei tapahdu?

Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela ei halua edes uskoa, että käännettä parempaan ei tapahtuisi - sellaista, että ihmiset mieluummin tulevat Itä-Lappiin kuin sieltä lähtevät.

- Pakkohan se on. Muutenhan tämä alue näivettyy ihan kokonaan.

Itä-Lapin kuntien yhteinen elinkeinostrategiakin lähtee siitä, että muuttotappiolle tehdään loppu.

Pahin skenaario jukertaa kuin mato

Itä-Lapin kuntayhtymässä on arvioitu alueen väestökehitystä aina kolmenkymmenen vuoden päähän asti. Käppyrä etenee olettamuksella, että "jos mitään ei tehdä". Ja se tilasto jukertaakin ihmispaljoutta kuin mato.

Silloin vuonna 2040 Kemijärvellä on parituhatta asukasta vähemmän kuin nyt, eli enää rapiat 6 000. Sallan väkimäärä putoaa noin tuhannella, eli noin 2 800 asukkaaseen. Savukosken väkimääräksi kolmenkymmenen vuoden päähän on arvioitu vajaat 900 ihmistä, eli parisataa vähemmän kuin nyt.

Mielenkiintoista on, että pieni Pelkosenniemi jatkaa silloinkin sinnittelyään noin tuhannen asukkaansa kanssa.

Tulevaisuuden toivo venäläisissä

Mikä on se piristysruiske, joka pitää ihmiset aloillaan? Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela miettii ja pohtii. Itse asiassa vastaus on selvä: lähialueyhteistyö ja venäläiset.

- Jo nyt on nähtävissä, että Itä-Lapin aluetalous hyötyy venäläisistä, vaikka ei edes jäävuoren huippua ole vielä näkyvissä, hän sanoo.

Onnela uskoo, että venäläismatkailu jatkaa kasvuaan ja pyydykset on viritettävä sen mukaan.

Itä-Lapin elinkeinostrategiassa lähialueyhteistyö on yksi pilareista. Ne kolme muuta ovat matkailu, sekä metsä- ja kaivosteollisuus. Heikki Onnelan mielestä olisi tärkeää, että menetetyn teollisuuden tilalle Itä-Lappiin saataisiin uutta yhtä suuresti työllistävää.

Mitä se sitten on?

Onnela odottaa, etä lannoiteyhtiö Yara jo päättäisi Soklin kaivoksen avaamisesta Savukoskella. Ja nimenomaan avaamisesta.

- Eikä paperityöläisten ajatus uudesta biosellutehtaastakaan ole mikään huono ajatus. Itä-Lapin metsät tarvitsevat lähellä olevan jatkojalostuslaitoksen.

- Työssä ja ihmisissä on tulevaisuus, Onnela lausahtaa.