Rovaniemen maaperästä nousee kivikirveitä ja talttoja

Valionrannan kivikautisen asuinpaikan arkeologiset tutkimukset ovat kestäneet kolmatta viikkoa. Maasta on löytynyt päivittäin tunnistettavia käyttöesineitä, kuten kirveitä ja jäätuuria. Vanhimmilla on esi-isä veistänyt venettä arviolta 7000 vuotta sitten.

Kotimaa
Johanna Seppä Museovirastosta: vanha terä, uusi varsi. Poikkikirveen terä kiinnitettiin oksanhaaraan. Haaran kulma oli todennäköisesti koekappaletta suurempi, jolloin työkalu muistutti kuokkaa.
Johanna Seppä Museovirastosta esittelee, millaisessa asennossa poikkikirveen terä kiinnitettiin oksanhaaraan. Haaran kulma oli todennäköisesti esittelykappaleen kulmaa suurempi, jolloin työkalu muistutti kuokkaa.Yle Lappi / Tapio Nykänen

- Tämä on poikkikirves, jolla on voitu kovertaa ruuhia tai kuoria esimerkiksi puuta, esittelee apulaistutkija Johanna Seppä kädessään olevaa kirveenterää, joka nousi Valionrannan kaivauksilta elokuun 20. päivä.

Vartena poikkikirveessä on palvellut oksanhaara, johon terä kiinnitettiin poikkipäin nahkahihnoilla tai luusta tehdyn holkin avulla. Lopputulos muistutti kuokkaa, jossa on jykevä kiviterä. Työkalulla veistettiin esimerkiksi ruuhia tai tehtiin muuta puun työstöä. Varsinaiseen puiden kaatamiseen käytettiin oikokirvestä, johon terä oli upotettu nykytapaan, varren suuntaisesti pitkittäin.

Nyt sekä muinaiskirveen varsi että sitä käytellyt esi-isän käsi ovat lahonneet ja muuttuneet maaksi, jota toiset kaivavat ja tutkivat.

Kirveitä, tuuria, talttoja

Vaikka orgaaninen aines on hävinnyt historian pölyyn, näyttää Valionrannan maaperä paljastavan salaisuuksiaan melko auliisti. Kaivauksilta on löytynyt lähes joka päivä tunnistettavia käyttöesineitä. Eniten maasta on noussut jäätuuria, jotka ovat tyypillisiä Rovaniemen seudun muinaisille asuinpaikoille.

- Rovaniemen-Tervolan seudulla on siniharmaata liuskekiveä, jota arkeologit sanovat sädekiviliuskeeksi. Siitä lohkeaa helposti pitkänomaisia palasia, jotka soveltuvat tuuran teräksi oivallisesti. Näillä tehtiin avantoja talvikalastusta varten, kaivausten johtaja Petro Pesonen kertoo.

Tuurien ja kirveiden lisäksi Valionrannasta on löytynyt talttoja, joita on käytetty puun hienovaraisempaan työstöön. Vuosisatoja jatkuneesta muinaisheimojen elämästä kertovat myös eri syvyyksissä olevat tulipesät, lukemattomat luidenpalaset sekä hiiltynyt tuohi, joka kestää happamassakin maaperässä jopa 10 000 vuotta.

Ei estettä kaavoitukseen

Valionrannan kaivausten johtaja Petro Pesonen Museovirastosta ennakoi, että alue voidaan kaavoittaa rakentamista varten kaivausten päättymisen jälkeen.

- Käytännössä muinaismuistopaikka tuhotaan samalla, kun sitä tutkitaan. Maaperästä otetaan talteen ja dokumentoidaan arvokkaat esineet. Vain erittäin harvinaisissa tapauksissa alueen suojelua on syytä jatkaa, hän sanoo.

Yleensä uudet rakennukset pyritään sijoittelemaan muinaisten asuinpaikkojen alueen ulkopuolelle. Jos, kuten Valiorannassa, syytä niiden päälle rakentamiseen on, aloitetaan tutkimukset ja samalla paikka käytännössä siis lakkaa olemasta muinaismuistokohde.

Valionranta Rovaniemellä sijaitsee likipitäen kaupungin parhaalla paikalla kahden joen risteyksessä, ja kaupunki on kaavaillut sinne jo pidempään joko matkailu- tai asuinrakennuksia.