"Pilipalihaulit" ovat vähentäneet metsästysintoa

Aurinkoinen ja lämmin sää ei ole mieluisa sorsatuskauden alkuun. Hieno ilmanala patistaa sorsat helposti järven selälle pakoon metsästäjiä. Sateella jokainen oksan katkeaminen ei kuuluisi niin helposti ja säikäyttäisi kaislikossa lepääviä vesilintuja.

Kotimaa
Metsästäjä katsoo avatun haulikon piippuihin
Antti Kettumäki / Yle

Urho Tervonen on koko elämänsä ollut innokas metsämies. Samoin hänen vävynsä Arto Heikkinen ja Jari Korhonen. Jälleen he olivat mukana sorsastuskauden alkaessa Kajaanin Sokajärven maisemissa. Viime vuosina aloituspäivän metsästykseen on osallistunut yhä vähemmän metsästäjiä.

- Aikoinaan täällä oli joka niemessä pilvin pimein miehiä passissa, nyt heitä saa melkein etsimällä etsiä, vahvistaa Urho Tervonen.

Tervonen muistaa kuinka hänen nuoruusvuosinaan aloituspäivä oli kaikille tärkeä. Silloin kuulemma "pinnattiin" koulusta, että päästiin jahtiin mukaan - ainakin ensimmäisenä päivänä.

- Nykyisin nuoret ovat töissä tai koulussa, vaikka meidän yhdistykseen kuuluukin nuoria miehiä vielä kiitettävästi. He hankkivat luvat, ja käyvät pitkin syksyä sorsametsällä.

Harrastusintoon vaikuttaa moni asia

Koutaniemen metsästysseuralla on 6 000 hehtaaria metsästysmaata ja yli 120 jäsentä, joista noin puolet on aktiivisia metsästäjiä. Seuraa voi pitää vielä viriilinä.

- Miehet vanhenevat, ja se vaikuttaa alentavasti aktiivisuuteen.

Silti harrastukseen vaikuttavat yllättävät asiat.

Aikoinaan täällä oli joka niemessä pilvin pimein miehiä passissa, nyt heitä saa melkein etsimällä etsiä.

Urho Tervonen

- Kesämökkejä on rakennettu paljon, ja se vähetää metsästysalueita. Myös lyijyhaulien käyttökielto on vaikuttanut alentavasti intoon. Ei metsästäjiä kiinnosta liikkua metsällä pilipalihaulien kanssa, kertoo Urho Tervonen.

Miehet saivat heti ammuttua yhden sorsan.

- Yhdestä kahteen kun saa, niin se riittää. Ei täällä saaliin takia olla vaan sen alkujännityksen, naurahtaa Tervonen.