Ruotsalaismuseo saa takaisin astronomisen aarteensa

Muun muassa päivän pituutta mittaava astrolabi oli aikansa tietokone, josta osaava käyttäjä sai paljon irti. Skoklosterin linnan astrolabin katoaminen jäänee arvoitukseksi, mutta itse laite palaa kotiin.

kulttuuri
Skoklosterin linnan kadoksissa ollut astrolabi 1500-luvulta.
Skoklosters slott

Ruotsalainen Skoklosterin linna saa takaisin 1500-luvun astronomisen mittalaitteen, joka ehti olla kateissa miltei 15 vuotta. Italialainen keräilijä ilmoitti harvinaisesta astrolabista varastettuja taide- ja muita kulttuuriaarteita jäljittävälle kansainväliselle järjestölle Art Loss Registerille havaittuaan, että laite on järjestön luettelossa.

Messingistä ja hopeasta Saksassa vuonna 1590 valmistettu laite varastettiin vuonna 1999. Noihin aikoihin Skoklosteria koetteli selittämätön varkauksien sarja, jossa katosi useita historiallisia kirjoja ja muita esineitä.

Osaselitys saatiin, kun linnan kuninkaallisen kirjaston johtaja Ander Burius tunnusti varastaneensa ja myyneensä useita arvokkaita käsikirjoituksia. Hän teki itsemurhan räjäyttämällä keittiönsä kaasuhellan. Naapuriasunnoissa loukkaantui useita ihmisiä.

Skoklosterin edustajan Bengt Kylsbergin mukaan ei ole varmaa, veikö Burius myös astrolabin. Tapaus on outo, mutta sitä ei enää kannata tutkia, Kylsberg sanoo. Laitteen palauttanut italialainen on täysin syytön, uskovat Kylsberg ja Art Loss Register.

Laite piti pintansa pitkään

Astrolabit ovat ikivanha keksintö, aikansa tietokone, jota käytettiin monenlaisiin mittauksiin. Niillä muun muassa määriteltiin auringonnousun ja -laskun ajankohta, mistä saatiin selville kulloinenkin päivän pituus. Taivaalta mitattiin myös tähtien ja planeettojen välimatkoja, mikä auttoi suunnistuksessa. Siitä kertoo nimikin: latinan sana astrolabius tarkoittaa tähtilevyä.

Saksalaisen Bonnin yliopiston tutkija Petra Schmidl kuvaa astrolabia "kaksiulotteiseksi malliksi kolmiulotteisesta maailmasta". Uudet laitteet päihittivät arabien tuhat vuotta sitten keksimän, muslimien paranteleman ja Euroopassa renessanssin aikana omaksutun astrolabin vasta 1600-luvun puolivälissä. Niitä on säilynyt tähän päivään pari tuhatta.

Skokloster saa aarteensa takaisin pienimuotoisessa seremoniassa keskiviikkona. Laite palaa harharetkeltään erinomaisessa kunnossa.

– Se on yhtä hyvässä kunnossa kuin vuonna 1590. Se on edelleen käyttökelpoinen, jos sattuu tietämään, miten se toimii, Kylsberg sanoi.

Lähteet: AP, Yle Uutiset