1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. höyrylaivat

Höyrylaivoilla olisi konemestareille kysyntää

Höyrylaivoja kiusaa konemestaripula. Höyrykoneisiin liittyvän ammattitaidon haltijat ikääntyvät, ja uusia tulee vähän. Pätevyyskirjan tarvitsee kaikki merenkulkuhenkilöstö kansimiehistä alkaen, mutta etenkin konemestarin pätevyyskirjan hankkiminen on pitkällinen asia. Koulutuksen lisäksi tarvitaan kahdentoista kuukauden harjoittelu.

Konemestari Sakari Raak viihtyy S/S Paul Wahlin konehuoneessa. Kuva: Timo Ikonen / Yle

Konemestarien puutteen vuoksi muutamankin höyrylaivan saaminen yhtä aikaa kaupalliseen liikenteeseen vaatii ponnisteluja.

- Tänä kesänä on ollut muutamia ongelmapäiviä, kun joskus on tuo Mikkokin liikenteessä, eli neljä höyrylaivaa, niin silloin tarvitaan neljä konemestaria. Ne on olleet vähän semmoisia haasteellisia hommia, kertoo Laivuri Kari Leinonen Savonlinnasta.

Vaikka Savonlinna on monen höyrylaivan kotisatama, ovat S/S Paul Wahlin konemestarin virkaveljet harvassa.

- Niitä ei ole kuin kymmeniä, olisiko kolme- neljäkymmentä korkeintaan, joilla pätevyyskirja on näihin hommiin tässä valtakunnassa, arvioi konemestari Sakari Raak.

Sakari Raak on itse suorittanut alikonemestarin tutkinnon. Iso osan harjoittelusta hän suoritti aikanaan laivastossa, koululaiva Matti Kurjella.

Pätevyyskirja on viranomaisen takana

Höyrykoneen käyttö on liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tiukassa valvonnassa. Tällä kertaa viranomaisen hyvästä tarkoituksesta uhkaa tulla höyrylaivoille vakava haitta.

- Näyttä siltä, että Trafi rupeaa näitä pitkän linjan miehiä, jotka eivät ole koskaan kouluja käynytkään, karsimaan. Ja praktiikan hankkiminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi. Olen kuullut huhuja, että ruvetaan ainoastaan ammattialuksista saamaan sitä praktiikkaa, eikä huvialuksista saisi ollenkaan, sanoo Kari Leinonen.

Höyrylaivat ovat korvaamattomia

Höyrylaivat ovat Saimaalla korvaamaton osa historiaa ja perinnettä. Savonlinnan Maakuntamuseolla niitä on neljä. Ajokunnossa ja säännöllisessä käytössä ovat S/S Savonlinna ja tervahöyry Mikko. Parhainta hoitoa näille satavuotiaille on käyttö.

- Laivoihin pätee ihan sama asia kuin omakotitaloon. Kun omakotitalossa asutaan, niin se säilyy paremmin kunnossa ja kun laiva liikkuu, niin se säilyy aina paremmin kunnossa. Nyt on vielä pystytty ostamaan konemestari- ja kapteenipalveluja, mutta uutta verta pitäisi kehiin saada, toivoo museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen.

Yhtä kaikki, vaikka konehuone on lämmin kesätyöpaikka saattaa kouluttajanakin toiminut ammattilainen sitä lämpimästi suositella.

- Se teoriapuolen koulutus tarvitaan ja sitten tämä käyttöpraktiikka. Varmasti hommia löytyy. Luulisin vaan, että täälläkin Savonlinnassa olisi kysyntää kovasti. Suosittelen hommaa, jos vaan vähänkin höyryhöperyyttä tuntee, toteaa Sakari Raak.

- Parasta näissä hommissa on työympäristö, Saimaa. Työkaverit ovat myös hyvät, vakuutta puolestaan laivuri Kari Leinonen.

Sitten S/S Paul Wahlin kello soi lähdön merkiksi. Mukana on muun muassa yli nelikymmenpäinen italialaisseurue. Aluksen kääntyessä reitilleen kajahtaa myös kolme höyryvisselin huutoa.