Parkourin harrastaja ei könttiinny

Parkourin harrastajamäärät Suomessa ovat kasvaneet nopeasti. Ranskassa 1980-luvulla alkunsa saaneessa lajissa keskitytään kehittämään liikkumiseen tarvittavia perusominaisuuksia, kuten tasapainoa, voimaa, ketteryyttä ja luovuutta.

ilmiöt
Mies hyppää käsien varassa.
Petri Lassheikki / Yle

Kotkassa avataan perjantaina Suomen neljäs parkour-sisärata.

Ranskassa 1980-luvulla alkunsa saaneessa lajissa keskitytään kehittämään liikkumiseen tarvittavia perusominaisuuksia, kuten tasapainoa, voimaa, ketteryyttä ja luovuutta. Kotkan Parkour Akatemian vastuuohjaaja Miko Häsä kertoo, että lajissa tavoitellaan sulavaa liikettä ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Tulee lihaksikkaaksi, muttei miksikään köntiksi

Miko Häsä

- Tähän kuuluvat kaikenlaiset ylitykset, alitukset, seinäponnistukset, tasapainoilu ja hypyt, Häsä kuvailee.

Häsä kertoo, että parkour on ennemminkin ulkona harrastettava laji. Salilla pystyy kuitenkin talvisin harrastamaan kuivissa oloissa ja pelkäämättä liukastumista.

Häsä kertoo, että parkour-tunneilla on käynyt harrastajia kaksivuotiaista yli nelikymppisiin asti. Häsän mukaan kaksivuotias pystyy kiipeilemään laatikoiden päällä, roikkumaan telineissä ja tasapainoilemaan.

- Opettelemme myös akrobatiataitoja kuten kuperkeikkoja, Häsä kuvailee.

Häsä kertoo, että parkour kehittää henkistä kanttia ja luottamusta omiin kykyihin. Pidempi harrastaminen näkyy myös kehossa, josta tulee timmi.

- Tulee lihaksikkaaksi, muttei miksikään köntiksi, Häsä kuvailee.

Nettivideoista voi saada väärän kuvan

Häsä kertoo, että netissä näkee paljon videopätkiä, joille on annettu parkour-nimi. Osa näistä, usein vaarallisia temppuja sisältävistä, videoista rikkoo kuitenkin lajin henkeä.

Parkourissa ei ole tarkoitus väkisin asettaa itseään vaaratilanteisiin

Miko Häsä

- Parkourissa ei ole tarkoitus väkisin asettaa itseään vaaratilanteisiin, Häsä sanoo.

Häsän mukaan parkourin idea on pyrkimys mahdollisimman sulavaan ja tehokkaaseen liikkeeseen. Tarkoitus ei ole rikkoa itseään esimerkiksi uskaliailla hypyillä tai kuluttaa kehoa loppuun.

- Lajiin ei liity mitään kilpailua. Pyrkimys on vain kehittää itseään, Häsä summaa.

Lajin harrastajamäärät kasvaneet nopeasti

Parkour Akatemian toiminnanjohtaja Jaakko Junttila kertoo, että parkourin harrastajamääriä Suomessa on vaikea arvioida tarkasti, koska laji on sen tyyppinen, että sitä harrastetaan pääasiassa omin päin. Koska lajissa ei kilpailla, ei esimerkiksi kilpailulisensseistä voi laskea harrastajamääriä. Junttilan mukaan Akatemian piirissä lajia harrastaa noin 1500 parkouraajaa seitsemällä eri paikkakunnalla.

- Omatoimisia harrastajia on tämän lisäksi varmaan vielä ainakin saman verran. Harrastajia voi olla Suomessa yhteensä noin 2000-4000, Junttila arvio.

Lajin harrastajamäärä ovat lisääntyneet nopeasti. Parkour Akatemia perustettiin Jyväskylässä vuonna 2008. Junttila kertoo, että silloin harrastajia oli alle sata. Nyt Jyväskylässä lajin parissa aikaansa viettää viikoittain noin 600 harrastajaa. Suurimmat parkour-keskukset ovat Jyväskylän lisäksi Lahti ja pääkaupunkiseutu. Junttila kertoo, että harrastajamäärät kasvavat paikkakunnalla yleensä osaavan ja innostuneen ohjaajan ansiosta. Kotkassa lajia harrasti viime kevätkaudella noin 150-180 parkouraajaa viikoittain.