Evira kartoittaa lintuloista sorsista

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira haluaa metsästäjät mukaan keräämään tietoa sorsalintujen lihasloisen esiintymisestä. Sorsien Sarcocystis-alkueläinloisen tarkempaa elämänkiertoa ja pääisäntälajia Suomen luonnossa ei vielä tunneta.

Kotimaa
Kuvassa sinisorsauros vedessä
Kia-Frega Prepula / Yle

Eviraan tulleiden havaintojen ja näytteiden perusteella loista esiintyy pääasiassa sinisorsissa maan eteläosassa. Tartuntoja on Suomessa todettu myös haapanassa ja tavissa. Loinen tunnetaan myös muualla Euroopassa, erityisesti Baltiassa. Länsi-Euroopassa havainnot ovat olleet harvinaisempia.

Metsästäjät voivat auttaa loisten esiintyvyystutkimusta täyttämällä kyselyn (siirryt toiseen palveluun). Siinä kysytään saalismäärää ja -lajeja, metsästyspaikkaa sekä mahdollisia havaintoja Sarcocystis-loisesta (siirryt toiseen palveluun).

- Loishavaintojen lisäksi olisi kiinnostavaa saada myös negatiivisia havaintoja. Tutkimukselle on arvokasta saada tietoa myös, jos et ole havainnut loisia, vaikka olisit metsästänyt pitkäänkin, sanoo tutkimusprofessori Antti Oksanen.

Sorsien lihasloiset eivät yleensä tartu ihmiseen

Sarcocystis-suvun loiset ovat yksisoluisia alkueläimiä, joiden elämänkiertoon kuuluu kaksi isäntäeläinlajia. Sorsalinnut ovat väli-isännän asemassa. Pääisäntä on jokin petoeläin, mutta Euroopassa sen lajia ei tunneta.

Pääisännässä loinen elää ja lisääntyy vain suolen seinämässä. Väli-isännässä loiset hakeutuvat lihaksiin, joissa lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla. Sorsalinnuilla loistartunta näkyy lihaksissa olevina vaaleina, pitkulaisina rakkuloina.

Ihmiseen sarkokystoosi ei tiettävästi tartu sorsista. Koska pääisäntälajista ei ole varmuutta, loisrakkuloita sisältävää lihaa ei pidä antaa lemmikkieläimillekään.

Kunnollinen kypsentäminen tai pakastaminen tappaa lihassa olevat loiset, jolloin tartuntariski poistuu. Pahimmillaan rakkulat kuitenkin valtaavat lihamassan niin, ettei liha ole elintarvikkeeksi kelpaavaa.

Loistartunta ei näy päältäpäin

Vakavakin loistartunta näyttää haittaavan lintua yllättävän vähän. Sorsan lihakset saattavat olla täynnä rakkuloita, mutta silti lentokyky on vaikuttanut metsästystilanteessa normaalilta.

Periaatteessa loinen voi aiheuttaa linnun sairastumisen tartunnan alkuvaiheessa, kun loinen leviää eri puolille elimistöä. Pääisännissä suolistoon rajoittuva tartunta voi aiheuttaa ripulia, mutta on yleensä oireeton.