Lisäbudjetissa "muutamia kymmeniä miljoonia" homekorjauksiin

Tänään julkaistavassa lisätalousarviossa on valtiovarainministeriön lähteiden mukaan tulossa joitain kymmeniä miljoonia kunnille homekorjauksiin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan rahoilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta Suomen vanhenevaan rakennuskantaan.

Budjetti 2014

Yli tuhat suomalaista koulua kärsii jonkinasteisesta homeongelmasta. Näin arvioi sekä Kuntaliitto että ympäristöministeriön hometalkoiden ohjelmajohtaja Juhani Pirinen.

Sisäilmaongelma koskettaa siis noin 150 000:ta kouluissa työskentelevää oppilasta ja aikuista. Lisäksi hometta löytyy muista kuntien julkisista tiloista, muiden muassa päiväkodeista ja terveyskeskuksista.

Tänään julkaistavassa hallituksen esityksessä lisätalousarvioksi kuntien rakennuskannan homekorjauksiin ollaan valtiovarainministeriön lähteiden mukaan antamassa joitain kymmeniä miljoonia euroja. Rahan tarkemmasta suuntaamisesta ei vielä ole tietoa, mutta se jakautunee koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten homekorjausten välillä.Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on kohdentaa rahat siten, että mahdollisimman paljon homekorjaushankkeita saataisiin alulle kunnissa.

Se tarkoittanee, että valtion tarkoitus on antaa avustuksina mahdollisimman pieni osuus – esimerkiksi viidennes – korjauskustannuksista, arvioi ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen. Loppusumma eli neljä viidesosaa jäänevät kuntien kontolle.

Aiemmin valtionavustusta on lain mukaan pitänyt antaa tällaisiin hankkeisiin 25–50%. Jos osuutta halutaan laskea, täytyy myös lakia muuttaa.

Rahalla korjataan "joitain kymmeniä kouluja"

Kuntaliitossa ollaan pettyneitä muutaman kymmenen miljoonan antiin. Jokainen homekorjauseuro toivotetaan kyllä lämpimästi tervetulleeksi, mutta:

– Olemme laskeneet, että vain koulujen homekorjauksiin pitäisi saada valtiolta 200 miljoonaa euroa, että korjauksissa päästäisiin järkevään alkuun. Tällä hetkellä kouluja olisi korjattava miljardilla eurolla. Kaikkiaan kuntien rakennuksia olisi korjattava viidellä miljardilla, kuvailee Kuntaliiton toimitilojen erityisasiantuntija Esko Korhonen.

– Annetulla rahalla olisi ehkä mahdollisuus korjata joitain kymmeniä kouluja, vaikka akuutti korjaustarve olisi yli tuhat koulua, hän jatkaa.

Kuntaliitosta luvataan, että käynnissä on riittävästi homekorjaushankkeita, jotta jokainen euro tulee käyttöön. Silti on myös epäonnisia kuntia, joissa korjaustarvetta olisi, mutta kunnan oma talous ei salli uusien hankkeiden aloittamista. Tällainen tilanne on esimerkiksi Vantaalla.

"Murtumia paikataan laastarilla"

Vantaan Korson koulussa oli tarkoitus aloittaa koulun peruskorjaus lähivuosina, mutta Vantaa hyllytti hankkeen jouduttuaan säästökuurille. Korson koulun peruskorjaus siirrettiin 2020-luvulle.

Koulun henkilökunta ja oppilaat kärsivät huonosta sisäilmasta, joka aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia ja silmien ärtymystä. Rehtori kertoo, että viime talvena oppilaat pyörtyivät luokkaan ja syksyllä kesälomalta palaavan oireet alkoivat uudelleen heti kouluun palaamisen jälkeen.

Nyt koulussa korjataan vain vuotava katto ja tehdään tiivistyksiä, mutta ongelma ei ratkea kokonaan ennen kuin reistaileva ilmastointi korjataan. Lisäksi epäillään, että vesivahingot ovat levinneet katolta muualle rakenteisiin.

– Sitä voisi kuvata vaikka niin, että murtumia paikataan laastarilla, sanoo Korson koulun rehtori Timo Rönnqvist.

– Katon korjaaminen on hyvä toimenpide. Tasakatto kun muutetaan harjakatoksi, se tietysti estää lisäongelmien tulemisen. Tiivistämiset myös varmaan osaltaan auttaa, mutta ne ovat pieniä osaratkaisuja ja perusongelma, toimimaton ilmastointi, jää edelleen korjaamatta, Rönnqvist jatkaa.

Edes lisäbudjetin määrärahoista ei ole Korson koululle hyötyä niin kauan kuin Vantaan kaupungilla ei ole varaa maksaa remontista valtion tuen ehtona olevaa osuutta.

– Odottelemme tuleeko peruskorjaus ajallaan vai ehtiikö Caterpillar ensin, rehtori Rönnqvist sanoo huolestuneena.

Koulujen homekorjausrahat pienentyneet vuosi vuodelta

Valtion budjetissa koulujen rakentamiseen ja peruskorjauksiin annettavat rahat ovat pienentyneet vuosi vuodelta.

Vuonna 2011 hallitus myönsi uusiin koulujen rakentamisen ja peruskorjauksen hankkeisiin valtionavustusta 36 miljoonaa euroa. Tällä rakennettiin tai peruskorjattiin tiloja noin 6 800 oppilaalle, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Ritva Kivi.

Vuonna 2012 varsinaisessa talousarviossa uusille koulurakentamisen ja -korjaamisen hankkeille myönnettiin vain 8 miljoonaa euroa, mutta lisäbudjetissa koulujen homekorjauksiin annettiin 20 miljoonaa. Yhteensä viime vuonna aloitettiin siis 5 100 oppilaan koulujen rakentaminen tai peruskorjaus.

Tämän vuoden varsinaisen talousarvion mukaan valtionavustusta voidaan myöntää enintään 12 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tällä rahalla onnistuu koulujen korjaaminen noin 1 200 oppilaalle. Tilannetta helpottamaan on lisäksi tulossa perjantaina julkistettavan lisätalousarvion potti.

2014 budjetissa koulujen korjausrahaa tuskin heruu

Vuoden 2014 tilanne näyttää sitäkin synkemmältä. Valtiovarainministeriön esityksen mukaan ensi vuodelle ollaan antamassa uusille koulujen korjaus- ja rakennushankkeille valtionavustusta vain 15 miljoonaa. Tällä rahalla saadaan ministeriön arviossa korjattua tai rakennettua kouluja 3 000 oppilaalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin uusille hankkeille 35 miljoonaa, mutta opetusministeri Krista Kiurunkin lähipiirissä ollaan pessimistisiä tavoitteen toteutumisesta.

– Kyllähän tässä vähän näyttää siltä, että nyt ollaan antamassa takaisin se, mitä on leikattu, pohtii Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.