Pohjois-Espoossa menetetään elinvuosia syövän takia – tiedot suurimmista kaupungeista

Syöpien aiheuttamat eliniän menetykset näyttävät vaihtelevan suurten kaupunkien sisällä. Pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa pahanlaatuiset kasvaimet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia enemmän kuin muualla Espoossa, kun taas Tampereella syöpien takia elinvuosia menetetään ennenaikaisesti keskustan alueella.

terveys
Espoo – Syöpien vuoksi vuosina 2006–2010 menetetyt elinvuodet suuralueittain / 100 000 asukasta.
Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka, Lähde: Itä-Suomen yliopisto ja Tilastokeskus.

Itä-Suomen yliopiston ja konsulttiyritys Finnish Consulting Groupin kokoamista tiedoista paljastuu, että pahanlaatuisten kasvainten takia menetettyjen elinvuosien määrä vaihtelee suurten kaupunkien sisällä.

Menetetyt elinvuodet (PYLL eli Potential Years of Life Lost) -indeksi kuvaa väestön ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää. Laskenta perustuu kuolinsyytilastoihin.

Menetelmä tarkastelee kuoleman ajankohtaa suhteessa ennalta-asetettuun eliniän odotteeseen, joka on 70 vuotta.

Luvut paljastavat, että esimerkiksi Pohjois-Espoossa kuollaan nuorempana syöpään useammin kuin Espoon muilla suuralueilla.

Espoon terveysjohtaja: Tiedot ristiriidassa kaupungin selvitysten kanssa

Espoossa kummastellaan lukuja. Tervespalveluiden johtaja Eetu Salunen ei tunne tutkijoiden käyttämää metodia, ja koska tutkimuksia ei ole vielä julkaistu, hän ei pysty arvioimaan, miksi juuri Pohjois-Espoossa menetetään elinvuosia pahanlaatuisten kasvainten takia.

Salusen mukaan tiedot ovat ristiriidassa kaupungin omien selvitysten kanssa, joiden mukaan pohjoisespoolaisissa pientaloissa asuu keskimääräistä terveempiä ihmisiä koko Suomeen verrattuna, eikä huono-osaisuuskaan vaivaa, mikä yleensä selittää huonoja elintapoja. Salunen kertoo myös, että aluuella asuu erityisen paljon lapsiperheitä.

– En tunne sitä PYLL-indeksiä eli metodia riittävän hyvin, että osaisin sanoa, että onko tämä merkitsevä ilmiö. Pohjois-Espoon alue on aika pieni alue, siellähän asuu vain 11 000 ihmistä.

– Se on Espoonkin mittakaavassa aika nuori väestö. Espoohan on nuori kaupunki ja Pohjois-Espoo on vielä espoolaisittain nuorta. Heti herää kysymys, että kun kyseessä aika nuori väestö, niin onko se tilastollisesti merkittävä ilmiö. Tähänhän pystyy ainoastaan tutkija itse vastaamaan, Salunen sanoo.

Tutkija: Tämä on realiteetti, näin on tapahtunut

Tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopiston terveyspoltiikan professori Ilkka Vohlonen vastaa Saluselle, että kysymys tilastollisesta merkitsevyydestä on väärä, kun analysoidaan menetettyjä elinvuosia.

Tutkijat ovat ensin poimineet Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä syöpään kuolleiden iät ja laskeneet niiden pohjalta menetetyt elinvuodet ja verranneet kaupungin keskiarvoon.

– Eli tuo luku voi muodostua useammasta syöpään kuolleesta, jotka ovat kuolleet vanhempana tai muutamasta nuorena kuolleesta. Sillä ei ole tässä suhteessa merkitystä, koska joka tapauksessa nämä ihmiset ovat kuolleet ennenaikaisesti eli ennen kuin ovat täyttäneet 70 vuotta, Vohlonen selittää.

Vohlosen mukaan lukuja ei voi tarkastella tilastollisen merkitsevyyden kannalta.

– Nämä eivät ole mitään otantoja. Tämä on toteuma, mikä siellä on tapahtunut. Se kertoo tasan tarkkaan sen, kuinka paljon siellä on ennenaikaisia kuolemia, hän perustelee.

– Eihän nämä ole mitään uskon asioita. Tämä on vain eri tapa katsoa kuolleisuutta. Tähän saakka on laskettu kuolleiden määriä, nyt katsotaan sitä minkä ikäisenä ihmiset kuolevat. Menetelmä on uudenlainen Suomessa, Vohlonen selittää.

"Jos tämä ei selity perinteisillä syillä, haluamme selvittää sen"

Menetelmää voitaisiin tutkijoiden mukaan käyttää, kun suunnitellaan esimerkiksi terveyspalveluita eri alueille. Esimerkiksi Espoossa voitaisiin selvittää, onko tupakointi Pohjois-Espoossa ongelma tai onko seulontoja järjestetty riittävästi ja käydäänkö niissä.

Espoon terveystoimen johtaja Eetu Salunen vakuuttaa, että kaupungissa ollaan kiinnostuneita menetetyistä elinvuosista.

– Totta kai olemme erittäin kiinnostuneita siitä. Espoossa hoitoonpääsyä mitataan kaupungin tasolla ja se on minun tietojeni mukaan ollut ihan hyvässä kunnossa vuosina 2000-2010. Pohjois-Espoossa on oma Kalajärjven terveysasemakin.

– Jos tämä on merkityksellinen ilmiö ja jos se selittyy perinteisillä riskeillä, niin haluamme siihen puuttua. Jos se on merkityksellinen luku, joka ei selity näillä perinteisillä syillä, niin haluamme selvittää sen ilman muuta, Salunen sanoo.

Tampere – Syöpien vuoksi vuosina 2006–2010 menetetyt elinvuodet suuralueittain / 100 000 asukasta.
Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka, Lähde: Itä-Suomen yliopisto ja Tilastokeskus

"Pitäisi analysoida tarkemmin, jotta voisi puhua syöpäkaupunginosista"

Tutkijaryhmän kokoamien tietojen mukaan Tampereella puolestaan on keskustassa useita alueita, joissa kuollaan syöpiin enemmän ennenaikaisesti toisin kuin maaseutumaisella Pohjois-Tampereella. Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki kertoo, että hänelle PYLL-indeksi on tuttu, mutta yksioikoisten johtopäätösten tekeminen on silti vaikeaa.

– Todella vaikeaa, Lehtomäki toteaa.

– Sukupuolten välinen ero täytyisi analysoida tarkemmin, että voitaisiin sanoa, että joku kaupunginosa on syöpäkaupunginosa. Mutta en usko, että nämä asiat liittyisivät kaupungin elinympäristöön, että jossain kaupunginosissa olisi jotain terveysriskejä. Uskon, että ne liittyvät ennemmin sosioekonomiseen asemaan, Lehtomäki arvelee.

Espoossa osallistuttu kohdunkaulan syövän seulontaan huonommin kuin Tampereella

Syöpärekisterin johtaja Nea Malila ei ota kantaa siihen, kuinka hyvä tai varteenotettava mittari PYLL-indeksi on syövän tutkimuksessa, koska menetelmä ei ole hänelle tarpeeksi tuttu. Syöpärekisterissä mitataan syöpään kuolleisuutta väestön joukossa tai syövän ilmaantuvuutta.

Malila kertoo kuitenkin, että esimerkiksi Tampereella ja Espoossa naiset ovat osallistuneet seulontoihin keskimääräistä huonommin.

– Kummassakin kaupungissa on hieman huonompi osallistuvuus kuin koko maassa, mutta Tampere on hyvin lähellä koko maan keskiarvoa. Espoossa esimerkiksi vuosi 2010 näyttää rintasyövän seulonnan osalta hieman huonommalta kuin Suomessa keskimäärin.

Kohdunkaulansyövän seulontoihin Espoossa sen sijaan osallistuttiin vuonna 2010 paljon huonommin kuin Tampereella.

– Meillä on tilastoja vuodelta 2010, joista nähdään, että osallistuminen kohdunkaupansyöpien seulontaan on Espoossa ollut paljon huonommalla tasolla kuin Tampereella. Siinä on lähes kymmenen prosentin ero.

Sittemmin espoolaisnaisten osallistuminen kohdunkaulansyöpien seulontaan on lisääntynyt.

– Meillä on kokemusta Espoosta, että hyvin pienillä toimenpiteillä osallistuminen saadaan nousemaan. Annetaan etukäteen aika ja järjestetään helppo ajanvaihto internetissä tai puhelimitse ja lähetetään uusintakutsu, jos ei ole päässyt tulemaan. Näin pienillä toimilla osallistuminen saatu nousemaan se jopa kymmenen prosenttia, Malila kehuu.

Espoossa naisilla korkeampi keuhkosyöpäriski

– Syöpävaara Tampereella ja Espoossa on aika samanlainen, jos katsotaan syöpiä kokonaisuudessaan. Riski on hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin, kertoo Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

Syöpärekisteristä selviää, että Espoossa nuorten naisten tupakointi alkaa näkyä jo vaarana sairastua keuhkosyöpään.

– Naisilla on keuhkosyöpä koholla Espoossa koko maan lukuihin nähden, Malila kertoo.

Malila ei osaa selittää mistä tämä johtuu, varsinkin kun ottaa huomioon, että Espoossa on koulutettua väkeä.

– Vaikea sanoa. Keuhkosyöpä johtuu naisilla pääasiassa tupakoinnista ja se yleistyy, toisin kuin miehillä. On vaikea sanoa mitä muuta siellä on takana, mutta Espoossa tämä jo selvästi jo näkyy.

Miesten keuhkosyöpävaara Espoossa ja Tampereella on samanlainen kuin maassa keskimäärin.

Espoossa sekä naiset että miehet ovat vaarassa sairastua ihomelanoomaan. Malilan mukaan tämä saattaa johtua paljosta matkustelusta aurinkolomille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkimuksen koko aineisto kertoo erot naisten ja miesten välillä

Alue Miehet Naiset Yhteensä
Tuntematon 1866 959 1468
Pohjois-Espoo 1130 830 990
Suur-Tapiola 606 862 734
Suur-Matinkylä 896 562 733
Vanha Espoo 715 696 706
Koko kaupunki, ka. 698 638 668
Suur-Leppävaara 660 568 609
Suur-Espoonlahti 590 560 578
Suur-Kauklahti 588 482 536
Alue Miehet Naiset Yhteensä
Tuntematon 983 754 910
Pohjoinen suurpiiri 985 725 855
Koillinen suurpiiri 812 774 787
Läntinen suurpiiri 853 702 769
Keskinen suurpiiri 885 666 758
Koko kaupunki, ka. 795 690 736
Itäinen suurpiiri 800 660 723
Eteläinen suurpiiri 689 741 709
Östersundomin suurpiiri 1049 150 619
Kaakkoinen suurpiiri 624 607 617
Alue Miehet Naiset Yhteensä
Tuntematon 971 12266 3722
Kaukovainio, Nuottasaari ja Kaakkuri 622 915 759
Myllyoja, Sanginsuu, Korvensuora, Yli-Kiiminki, Hiukkavaara 915 574 748
Keskusta 721 734 702
Koko kaupunki, ka. 715 666 687
Maikkula, Tuira 795 532 659
Höytyä, Oulunsuu 877 442 647
Pateniemi, Kaijonharju 629 601 612
Puolivälinkangas, Koskela 462 647 553
Alue Miehet Naiset Yhteensä
Tuntematon 1786 1809 1873
Keskinen suuralue 1056 744 889
Luoteinen suuralue 835 958 888
Koillinen suuralue 997 735 865
Koko kaupunki, ka. 853 738 790
Kaakkoinen suuralue 806 678 736
Eteläinen suuralue 624 827 719
Lounainen suuralue 600 611 601
Pohjoinen suuralue 354 632 486
Alue Miehet Naiset Yhteensä
Tuntematon 1869 1634 1783
Pansio-Jyrkkälä 857 847 849
Varissuo-Lauste 689 878 782
Runosmäki-Raunistula 788 753 756
Keskusta 969 600 748
Koko kaupunki, ka. 795 668 724
Skanssi-Uittamo 847 575 710
Nummi-Halinen 428 804 614
Länsikeskus 722 519 613
Hirvensalo-Kakskerta 562 443 505
Maaria-Paattinen 400 434 421
Alue Miehet Naiset Yhteensä
Tuntematon 1186 1755 1327
Korso 699 922 809
Myyrmäki 746 728 726
Hakunila 854 544 692
Kivistö 672 695 689
Koko kaupunki, ka. 716 630 668
Koivukylä 682 530 601
Tikkurila 640 460 546
Aviapolis 485 287 382
Menetetyt elinvuodet / 100 000 asukasta. Voit järjestää taulukon tietoja eri aiheiden mukaan klikkaamalla sarakkeiden otsikoita.Lähde: Itä-Suomen yliopisto ja Tilastokeskus

Päivitetty 26.8. klo 11. Lisätty koko aineiston sisältävä taulukko.