Kiinteistönvälittäjän tutkinto ei ole helppo nakki

Asuntojen tai talojen kauppaaminen näyttäytyy maallikolle joskus helppona työnä. Myyntineuvottelijaksi asuntobisnekseen pääsevät kaikki, mutta laillistetuksi kiinteistövälittäjäksi pääsee vain tiukan tentin tehtyään.

Kotimaa
Kiinteistönvälittäjä asettelee esittelykylttiä talon pihaan.
Yle

Kiinteistökauppa on tavalliselle kuluttajalle usein elämän suurin kauppa. Bisneksessä liikkuu paljon rahaa muun muassa välityspalkkioina, mikä innostaa kiinteistövälitysalalle kaikentasoista porukkaa helpon rahan toivossa.

Alalta jo poistuneella Kari Värrillä on rutkasti kokemusta välittäjien kirjosta. Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta parissa suuressa oululaisessa kiinteistönvälitysfirmassa.

- Monet myyntitykit esimerkiksi vain höpöttävät, puhuvat päälle, eivät pidä kiinni aikatauluista tai eivät vastaa puhelimeen ja sähköpostiin. Hyvän välittäjän tärkein ominaisuus on kuunnella asiakasta eli toimeksiantajaa, tietää oululainen Kari Värri.

"Ylioppilaskoetta vastaava tutkinto"

Kiinteistöalalla toimii laillistettuja ja epävirallisia välittäjiä. Välitysliikkeistä vain yrityksen vastaavalta vaaditaan erityistä serifikaattia, LKV-tutkintoa. Ainostaan LKV-tutkinnon suorittanut henkilö voi arvioida asuntoja tai perustaa firman.

Se on useampituntinen koe ja verrattavissa yo-kirjoituksiin tai pääsykokeisiin.

Kari Värri

Viime keväänä laki kuitenkin muuttui niin, että vuoteen 2016 mennessä kiinteistövälitysfirmojen työntekijöistä puolella on oltava LKV-tutkinto.

- Se on ainoastaan hyvä asia. Se osoittaa jonkinlaista tasoa, Värri toteaa.

Sertifiointi kiinteistövälittäjäksi käy Keskuskauppakamarin kokeen kautta. Sellainen järjestetään kaksi kertaa vuodessa Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Värri ei pidä koetta läpihuutojuttuna.

- Se on usean tunnin koe ja verrattavissa yo-kirjoituksiin tai pääsykokeisiin. Jos joku epäilee, että se on helppo, niin sinne vaan, Värri naurahtaa.

Vankkaa tietoa lakipykälistä

LKV-kokeen läpäisee vain 30-40 prosenttia osallistuneista. Kokeen käy tekemässä kaikkiaan 500–600 kiinteistöalasta kiinnostunutta.

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turusen mukaan vaikean testistä tekee se, että vastausten pitää olla ehdottoman täsmällisiä.

- Kysymykset liittyvät vahvasti lainsäädäntöön ja laki muuttuu jatkuvasti. Osaltaan se tekee kokeesta vaikean, Turunen sanoo.

Keskuskauppakamarin mukaan osa kokelaista ei viitsi pureutua tenttiin riittävästi.

- Valmistautumistasoissa on todella suuria eroja. Tarvittaessa esimerkiksi Keskuskauppakamarilta voi kysyä vanhoja koekysymyksiä itselleen tai ajankohtaisia kirjoja luettavaksi, Turunen neuvoo.