Halolan tutkimusasema kiinnosti ympäri maata – nurmen tutkiminen on yhä tärkeämpää

Lehmänlannasta energiansa saava Maaningan tutkimusasema uusine kokeiluineen kiinnostaa ympäri maata. Perjantaina asemalla järjestettiin avoimet ovet, jonne oli saapunut arviolta tuhat vierasta.

Maaninka
Ihmisiä Halolan tutkimusasemalla.
Kalevi Pitkäkangas / Yle

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Halolan koeaseman pelloilla suihki perjantain työnäytöksessä toinen toistaan suurempia koneita. Väkeä oli kertynyt avoimien ovien päivänä paikalle kaikkiaan tuhatkunta eri puolilta maata.

- Tulin katsomaan rehuntekomeininkiä, kun itsekin olen paljon siinä vuosien varrella pyörinyt, sanoi maanviljelijä Arto Pehkonen Kestilästä.

Maaningalla tosiaan osataan rehuntekomeininki: Halolan tutkimusasema on Suomen johtava nurmentutkimusasema.

Pohjois-Savossa maataloustuotannon arvosta nykyisin jopa 70 prosenttia muodostuu nurmipohjaisista tuotantomuodoista eli maidosta ja naudanlihasta. Maitotilat pitävät vahvasti maaseutua asuttuna ja niiden työllistävä vaikutus on kaikkineen kolme kertaa suurempi kuin viljatiloilla.

- Nurmen ja ilmastonmuutoksen yhteys on varmaan sellainen asia, joka tulee erityisen tärkeäksi ja se on noussut kiinnostuksessa aivan selvästi. Myös nurmen ympäristövaikutukset pysyvät edelleen tärkeinä. Nurmen yleisen tuotantoagronomian eli ympäristöystävällisen, mutta tehokkaan tuotannon eri keinot ovat myös puntarissa, kertoo professori Perttu Virkajärvi MTT:n Maaningan koeasemalta.

Ympäristöystävälliseen nurmipohjaiseen tuotantoon hyvin linkittyvä hanke on jo Maaningan koeasemalla toteutettu. Yli sadan lehmän lantaa hyödyttävä biokaasulaitos on saatu toimimaan hyvin ja se tuottaa koeaseman tarvitseman energian, kertoo tutkija Ville Pyykkönen MTT:n Maaningan koeasemalta.

- Laitoksesta tulee ulos myös nestemäistä käsittelyjäännöstä, jota voidaan käyttää lannoitteena pelloilla. Tämä on erittäin ympäristöystävällistä toimintaa.

Maaningan koeasemalla testataan parhaillaan myös lehmien ontumismattoa. Sen avulla toivotaan voitavan ennustaa jalkavaivoille alttiita lehmiä yhä suurenevissa karjoissa, sanoo professori Jaakko Mononen MTT:n Maaningan koeasemalta.

- Ei enää yksi hoitaja tai kaksi hoitajaa ehdi niitä kaikkia eläimiä tarkkaan päivän mittaan katsomaan ja sen takia erilaisia automaattisia järjestelmiä kehitettään eläinten tuotannon, terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan.