Ennätys rikkoontuu - Suomen julkinen velka ylittää lamavuosien kauhuluvut

Valtio korottaa nettovelanottoaan 1,2 miljardia euroa kevään arvioista. Vanha velkaennätys rikkoontuu tänä vuonna.

talous
Grafiikka valtion ja kuntien velasta.
Yle Uutisgrafiikka

Valtiovarainministeriön perjantaina julkistama lisätalousarvioesitys merkitsee toteutuessaan sitä, että valtion ja kuntien yhteenlaskettu julkisyhteisöjen bruttovelka ylittää 1990-luvun lamavuosien kauhistellut velkaprosentit jo tänä vuonna.

Ministerio arvioi alkukesästä, että Suomen julkinen velka nousee tänä vuonna 57,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on vain karvan alle 1990-laman velkaliemivuosien. Mutta kun lukuun ynnätään perjantaina kerrottu tarve lisätä nettolainanotoa 1,2 miljardia euroa aiemmin tiedetystä, livahdetaankin jo lamavuosien yli velkaantuneisuudessa.

Reilun miljardin lisälaina nostaa velkaantuneisuutta noin 0,6 prosenttiyksikköä, jolloin päästään 57,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkinen velka oli edellislamassa korkeimmillaan 1994, jolloin se oli 57,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministeriö ei vahvista uuden, kyseenalaisen, ennätyksen syntymistä, koska se tulee ulos talousennusteensa kanssa lähiaikoina.

Valtion velka kipuaa vuoden loppuun mennessä noin 93 miljardiin euroon. Ensi vuonna kolkutellaan sadan miljardin rajaa. Kuntien lainat ovat ensi vuonna reilut 16 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna julkinen velka nousee jo 59,2 prosenttiin ja 2015 jo 59,9 prosenttiin bkt:sta.

Alimmillaan julkisyhteisöjen velka on Suomen euroaikana ollut vuonna 2008, jolloin se oli noin 34 prosenttia bkt:sta. 1980-luvulla Suomen velkaantuneisuus pyöri reilussa kymmenessä prosentissa.

Velkaantuneisuudessa Suomi lukeutuu Euroopan keskikastiin Slovakian ja Puolan kanssa. Viro oli alkuvuonna Euroopan vähävelkaisin kymmenellä prosentillaan bkt:sta. Kreikka on Euroopan velkaantunein 160 prosentin velkataakallaan. Italialla oli velkaa 130 prosenttia bkt:sta ja Portugalilla 127 prosenttia.