Lähiöistä halutaan muovata asumisen brändejä

Lähiöitä odottava jättimäinen korjausurakka on kiinnittänyt asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen lisäksi myös opiskelijoiden huomion. Aalto-yliopiston hanke Lähiö 2072 tähtää siihen, että asukkaiden toiveet otettaisiin korjausurakassa paremmin huomioon.

Kotimaa
Kaukajärven lähiö Tampereella.
Tuula Nyberg / Yle

"Läpikuuluva läävätyyppinen standardilaatikko." Näin kuvaili Reino Paasilinna lähiöitä ohjelmassa Raportti kaupunkilaistumisesta vuonna 1965. Paasilinna piti lähiöitä jopa mielenterveydelle vahingollisina paikkoina. Paljon lähiöiden maine ei noista ajoista ole muuttunut. Lähiöissä asuvat eivät itse huonoa mainetta allekirjoita, mutta kaupunkitutkija on huolissaan lähiöiden eriarvoistumisesta.

- Keskeinen ongelma on väestöpohjan köyhtyminen, joka tahtoo paikallisesti tuottaa sosiaalista epäjärjestystä ja rauhattomuutta. Tämän vuoksi parempiosainen, perheellinen väki muuttaa alueelta pois, joka puolestaan syöttää väestöpohjan köyhtymistä. Osa lähiökannasta on tällaisessa heikentymisen kierteessä ja keskeinen kysymys on se, kuinka kierre saadaan katki, sanoo kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen.

Kortteisen mukaan lähiöitä odottava korjausurakka on verrattavissa sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Keskeinen ongelma on väestöpohjan köyhtyminen, joka tahtoo paikallisesti tuottaa sosiaalista epäjärjestystä ja rauhattomuutta.

Matti Kortteinen

- Eri lähiöiden asema asuntomarkkinoilla on hyvin erilainen. Niiden sijainnit kaupunkirakenteissa ovat erilaisia ja eri kaupunkien talousalueet ovat erilaisia. Yleisiä, kaikkiin alueisiin soveltuvia reseptejä on hyvin vaikea löytää. Tarvitsemme paljon lähiökohtaista, erityistä harkintaa.

Ministeriltä remonttiryhmä lähiötalkoisiin

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) haluaa ministerikautensa aikana nostaa lähiöt hallituksen huomion kohteeksi. Viitanen asetti eri asiantuntijoista koostuvan remonttiryhmän pohtimaan, miten lähiöitä voitaisiin korjata suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti.

- Tarkoitus on, että remonttiryhmä miettii ripakalla tahdilla, miten voisimme viedä lähiökehittämistä eteenpäin. Kyseessä on pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla luodaan pohjaa myös tulevalle hallitukselle, Viitanen sanoo.

Lähiöiden korjausurakkaan ollaan lupaamassa loppuvuodelle 15 miljoonaa euroa.

- Sopimus on sinettiä vaille valmis. Lisäksi valtiovarainministeriö on ottanut esitykseensä 4 miljoonan euron lisämäärärahan erilaisia lähiöhankkeita varten, Viitanen sanoo tyytyväisenä.

Kortteinen odottaa Viitasen lähiöurakan tuloksia mielenkiinnolla.

Minusta olisi hienoa, jos ryhmä oikeasti keksisi sellaisia käytännön toimia, jolla alueita saataisiin houkuttelevammaksi.

Matti Kortteinen

- Tunnen hanketta sen verran kuin se on julkisuudessa ollut. Tavoitteet ovat ihan hyviä, tulokset jäävät nähtäviksi. Odotan kiinnostuneena, mitä remonttiryhmä saa aikaan. Minusta olisi hienoa, jos ryhmä oikeasti keksisi sellaisia käytännön toimia, jolla alueita saataisiin houkuttelevammaksi.

Aalto-yliopisto brändää yhteisöllisyydellä

Yksi käytännön toimi, jolla alueita tehdään nykyisille asukkaille viihtyisämmiksi hioutuu Aalto-yliopiston projektin käsissä. Lähiö 2072 -hankkeen taustalla on halu saada asukkaita mukaan korjausurakkaan.

- Yleensähän korjausrakentaminen on aika asiantuntijavetoista. Me yritämme saada julkisen sektorin, kiinteistö- ja rakennusalan ja paikalliset ihmiset toimimaan yhdessä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Katja Soini.

Esimerkeiksi toiminnasta Soini mainitsee nuorille suunnatun videokilpailun, Kontufestareilla käynnistetyn "elämänsä biisi" -hankkeen sekä taloverkoston rakentamisen. Itä-Helsingissä Aalto-yliopiston projekti on otettu hyvin vastaan.

- Olemme todella tyytyväisiä täällä Mellunkylässä ja Kontulassa, että olemme saaneet Aalto-yliopiston tänne, koska meiltä puuttuu korkeakouluhankkeita. Ennen kaikkea se, että tässä yritetään löytää peruskorjaamiseen liittyviä asioita ja ratkaisuja, on akuutti kysymys täällä Kontulassa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ne suunnitelmat ja se tarmo, joka tässä on takana, voi johtaa siihen, että me saamme aika hyvin asukkaat mukaan, sanoo asukasaktiivi ja Kontukeskus ry:n toiminnanjohtaja Larri Helminen.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ne suunnitelmat ja se tarmo, joka tässä on takana, voi johtaa siihen, että me saamme aika hyvin asukkaat mukaan

Larri Helminen

Myös kaupunkitutkija Kortteinen pitää Aalto-yliopiston hanketta lähtökohtaisesti hyvänä.

- Ne lähiöhankkeet, joissa asukkaat vedetään mukaan alueensa uudelleensuunnittelun kehittämiseen on siinä mielessä hyvästä, että ne tuottavat parhaimmillaan sellaista paikallista yhteisöllisyyttä, jossa ihmiset kokevat, että pystyvät hallitsemaan ja ohjaamaan oman alueensa kehittymistä ja sosiaalista elämää. Tämä voi pitää aluetta paremmin asuttavana ja ikään kuin hillitä mahdollista köyhtymistä. Mutta sitä lähtökohtaista rakenteellista ongelmaa, joka johtuu siitä, että väestöpohja on jo heikentynyt, tällaiset projektit eivät korjaa.