Ruotsin vanhin ekokunta täyttää 30 vuotta

Suomen ja Ruotsin rajalla Övertorneålla juhlitaan tällä viikolla kunnan 30-vuotista taivalta ekokuntana. Idea ekokunnasta haettiin 80-luvulta Suomussalmelta. Siellä asia jäi ajatuksen asteelle, toisin kuin Övertorneålla.

Kotimaa
Övertorneån ekokylä
Karoliina Haapakoski / Yle

Övertorneå oli aikoinaan Ruotsin ensimmäinen ekokunta. Alkuvuosina kunnassa panostettiin ekologiseen maanviljelyyn ja luonnonkäyttöön.

Valtio tuki ekoprojektien toteuttamista neljällä miljoonalla kruunulla. Tukea käytettiin muun muassa marjanjalostamon ja resurssikeskuksen perustamiseen sekä ekokylän rakentamiseen.

- Justhiin tämä, että pittää ellää sen mukkaan mitä luonto antaa, ja luonto pystyy ottaa vasthaan, kunnanneuvos Roland Kemppainen toteaa.

Ekologisuus on näyttäytynyt kunnassa vuosien varrella muun muassa ekoautoina, ilmaisina bussikuljetuksina, auringolla lämmitettynä maauimalana ja bioenergian käyttönä.

- Ja se on ensimmäinen mitä me kans tehimmä on tämä öljy, meillä on poies se kokonaan. Kaikki kunnan koulut ja rakennukset, mitä meillä on, niissä on näitä hakepannuja joka paikassa, Kemppainen listaa.

Pientä arkipäivän ekologisuutta

Kolmen vuosikymmenen aikana ekokunnan kehittäminen on ollut melkoista vuoristorataa. 90-luvulla ekologisuus hilautui kunnassa aallonpohjaan. Ekologisuus näkyy nykyään ekokylän asukkaillekin pienissä arkipäivän asioissa.

- Minusta kierrätyssysteemi toimii aika hyvin. Sittenhän meillä joka toinen viikko haetaan roskat, ja me lajitellaan, meillä on kompostiastia ja sitten on muu roska-astia, jotka sitten viedään tuonne kaatopaikalle, ekokylän alkuperäinen asukas Tuire Kariniemi kertoo.

Hän kertoo, että aikoinaan perheen ekokylään houkuttelivat tavallista suuremmat tontit ja mukavan näköinen alue.

Justhiin tämä, että pittää ellää sen mukkaan mitä luonto antaa, ja luonto pystyy ottaa vasthaan.

Roland Kemppainen

- Silloin taloa rakentaessa piti seinistä tehdä tavallista paksummat ja sähkön lisäksi piti olla toinen lämmönlähde. Meilläkin esimerkiksi on leivinuuni ja puuhella, kuten myös naapureilla.

Suuria suunnitelmia

Kunnassa havahduttiin muutama vuosi sitten tekemään jälleen töitä ekologisuuden eteen. Suunnittelmissa on kehittää uudenlainen kansainvälinen hiilidioksidikauppasysteemi ja tuottaa yhä enemmän bionergiaa yhteistyössä metsänomistajien kanssa.

Toiveena on, että yksityisetkin alkaisivat käyttää paikallista bioenergiaa polttoaineena.

- Se, että metsästä tehdään bioenergiaa, mitä voisi käyttää paikallisesti, mutta voisi myös viiä muihin paikkoihin Suomessa ja Ruotsissa eli vientikauppaa tehdä tästä puuenergiasta, elinkeinojohtaja Stig Kerttu sanoo.

Hänen mielestään on ensiarvoisen tärkeää, että pohjoisessa huomattaisiin alueen luonnonvarat

- On hyvin tärkeää, että käytämme luonnonvarat mitä meillä on, ja vielä enemmän voisimme käyttää niitä, vielä enempi kehittää tuotteita, mitä voisi sitten viiä myyntimarkkinoille. Tässähän on vielä iso työsarka edessä, Kerttu toteaa.