Lapuan tuomiokirkon vaivaisukko sai alkuperäiset värinsä takaisin

Lapuan tuomiokirkon kellotapulin kupeessa seisova vaivaisukko on entisöity alkuperäisiin väreihinsä. 176-vuotias vanhus kerää edelleen varoja seurakuntansa diakoniatyöhön.

Kotimaa
Lapuan vaivaispoika loistaa entisöinnin jälkeen alkuperäisissä väreissään.
Lapuan vaivaispoika loistaa entisöinnin jälkeen alkuperäisissä väreissään.Johanna Manu/Yle

Lapuan tuomiokirkon kellotapulin kupeessa seisova vaivaisukko tai "vaivaaspoika", kuten Etelä-Pohjanmaalla sanotaan, aloittelee uutta työuraa komeassa 176 vuoden iässä. Entisöity vaivaisukko kerää varoja seurakuntansa diakoniatyöhön.

– Vaivaisukot ova aivan omanlaistaan pohjalaista kirkollista kulttuuriperintöä, sanoo maakunta-amanuenssi Risto Känsälä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta.

– Suomessa vaivaisukkoja on 140 ja niiden keskeinen sijaintialue on Ylä-Satakunnasta Oulun tienoille Etelä-Pohjanmaan läpi. Itä-Suomessa ja muualla niitä ei juurikaan ole, Ruotsissa vain muutama, Känsälä kertoo.

Säätyläisasussa kävelykeppi kädessä

Lapuan vaivaisukon kolmivuotinen restaurointiprojekti on saatu päätökseen ja puinen ukko palautettu loistoonsa.

– Seinäjoen ammattikorkeakoulun konservoinnin opettajat ja oppilaat ovat tutkineet sitä pitkään ja etsineet kaikki pienetkin maalihiput, joita sen rakenteissa on säilynyt. Vaivaisukko on nyt sen aivan ensimmäisissä alkuperäisissä sävyissä, Risto Känsälä kehaisee.

Lapuan ukolla, kuten useimmilla muillakin, on puujalka ja varusteenaan kävelykeppi.

– Yleensä niillä kaikilla oli vähän herraskainen, säätyläismäinen 1800-luvun alkupuolen vaatetus. Yksi tulkinta on, että he olivat Suomen sodan veteraaneja.

Kasvot ja vartalo eri puusta

Lapuan tuomiokirkon vaivaisukko on kuortanelaisen Heikki Mikkilän käsialaa.

– Mikkilä on tehnyt 13 vaivaisukkoa, joista 12 on säilynyt. Kolmastoista ukko paloi Kauhavan kirkon palon yhteydessä 1921, mutta muut ovat pääosin työelämässä edelleen. Niin kuin tämä, joka aloitti uuden työuransa sunnuntaina, Risto Känsälä kertoo ja muistuttaa Mikkilän tehneen myös mm. Kuortaneen kirkon alttarirakennelman.

– Heikki Mikkilän (1801-1950) opinkäyntiä tai elämänvaiheita ei tunneta, mutta hän on ollut taitava huonekalunikkari ja puuseppä, sekä taitava kirjoittaja. Hän on luonut nämä omaperäiset ja itselleen tyypilliset vaivaisukot. Niiden kasvot on veistetty eri puusta kuin vartalo ja se on poikkeuksellista, sekä osoittaa, että Mikkilä on ollut kuvanveiston opissa jossain.

Lapuan entisöidyn vaivaisukon päältä puuttuu antamiseen kehottava teksti kehotusteksti, mutta ilmeisesti se on siinä aiemmin ollut.

– Yksi yleisimmistä Heikki Mikkilänkin käyttämistä teksteistä on "Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle". Yhden olemassa olevan Samuli Paulaharjun valokuvan perusteella Lapuankin vaivaisukon pään päällä kehotus on aiemmin ollut, mutta toistaiseksi emme ole saaneet selville, mikä teksti siinä on ollut, Känsälä kertoo.