Tee perässä: 13 askelta sekunnissa kaksi minuuttia putkeen

Kotkalainen Max Mäkelä harrastaa tosissaan tanssipelaamista, joka on kasvattanut suosiotaan myös Suomessa. Fyysisesti vaativassa lajissa tarvitaan kestävyyden ja rytmitajun lisäksi tarkkaa jalkatyötä. Tietokonepelien ja liikunnan yhdistelmä sopisi tanssipelaajien mielestä mainiosti myös kouluihin.

Max Mäkelä harjoittelee tanssipelaamista kotitalonsa kellarissa
Kotkalainen Max Mäkelä harrastaa tosissaan tanssipelaamista, joka on kasvattanut suosiotaan myös Suomessa.

Tanssipelaamisen suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa. Laji on lähtöisin Japanista, ja Euroopassa se on saanut vahvan jalansijan esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Norjassa. Pelin tarkoituksena on liikuttaa jalkoja mahdollisimman nopeasti tanssialustalla tietokoneen ruudulla näkyvien nuolien mukaan.

Liikunnan ja musiikin yhdistelmä vetosi

19-vuotias kotkalainen Max Mäkelä on harrastanut tanssipelaamista runsaat kolme vuotta. Ensimmäinen kosketus lajiin tapahtui Oulussa eräässä nuorisotalossa.

- Ajattelin, että onpa hassun näköistä touhua. Vähän aikaa siinä pompin, mutta varsinaisesti innoistuin vasta tutustuttani Suomen Tanssipelaajat ry:n toimintaan. Hankin pehmomaton kotiin ja siitä se lähti, Mäkelä kertoo.

Mäkelään vetosi liikunnan ja musiikin yhdistelmä. Hän kertoo harjoittelevansa muutaman tunnin päivässä viitenä päivänä viikossa. Kyse ei ole vain kevyestä hauskanpidosta, vaan parin tunnin harjoitus vastaa pitkää juoksulenkkiä.

- Kestävyyskuntoa tämä vaatii kaikista eniten. Riippuu varmaan tasosta, mutta itselläni yksi harjoitus vastaa muutaman kymmenen kilometrin mittaista juoksulenkkiä, arvioi Mäkelä.

Maailman parhaat askeltavat jopa 18 kertaa sekunnissa

Maailman parhaat tanssipelaajat tulevat Yhdysvalloista, ja parhaiden pelaajien vauhti on kovimmillaan 18 askelta sekunnissa. Mäkelä kertoo itse pystyvänsä parhaimmillaan 16 askeleeseen lyhyinä pyrähdyksinä. 13 askeleen vauhtia hän pystyy ylläpitämään lähes kolmen minuutin ajan.

Max Mäkelä osallistui kesän aikana Hollannissa pidettyihin tanssipelaamisen EM-kisoihin, jotka menivät Suomen osalta hyvin. Pääsarjojen mestaruudet tulivat Suomeen sekä miesten että naisten osalta. Mäkelä sijoittui itse pääsarjoissa 20 parhaan joukkoon. Kestävyyttä ja nopeutta vaativassa sarjassa hän sijoittui neljänneksi.

Ensikertalaisena kisannut Mäkelä sanoo olevansa tyytyväinen kisojen lopputulokseen. Hieman yllättäen kaikkein helpoimmat tanssibiisit aiheuttavat hänelle eniten vaikeuksia. Nopeuden lisäksi huipputasolla ratkaisevaa on osua jalalla juuri oikeaan kohtaan pelialustalla.

- Omat vahvuuteni ovat kestävyys ja nopeus, mutta tarkkuus on vielä vähän hakusessa, Mäkelä myöntää.

Tanssipelaaminen on nykyään virallinen urheilulaji Suomessa ja tanssipelaajien yhdistys kuuluu Suomen Tanssiurheiluliittoon. Pelin taustalla kuultava musiikki on pääasiassa nopeatempoista teknoa. Max Mäkelä sanoo itse pelaavansa esimerkiksi korealaisen teknon ja pop-musiikin tahtiin.

Tanssipelaamista kouluihin?

Lasten ja nuorten kunnon rapistumisesta on syytetty muun muassa lisääntynyt pelaamista tietokoneilla ja pelikonsoleilla. Tanssipelaamisessa peli yhdistyy liikuntaan, ja lajista ollaankin oltu kiinnostuneita myös kouluissa. Tanssialustoja ja pelejä on hankittu kouluihin ainakin maan suurimmissa kaupungeissa. Tanssipelaaminen sopisi osaksi koululiikuntaa myös Max Mäkelän mielestä.

- Tietokonepelien ja liikunnan yhdistäminen on mielestäni loistava idea. Musiikin ja liikunnan lisäksi se innostaa lapsia, kun jokainen yrittää päihittää kaverin keräämällä korkeammat pisteet, toteaa Mäkelä.