1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Liperin myllyssä ruis on kovassa kurssissa

Liperin Mylly on piskuinen paikallinen toimija, jonka jauhopussit matkaavat kaikkialle Suomeen. Monessa pussissa on aitoa ruista, jota mylly mieluusti ottaisi hyppysiinsä lisää paikallisilta viljelijöiltä. Suomalaiseen rukiiseen sitoutuminen ja viljelijöiden kannustaminen toivat Liperiin hiljattain ruisleivän ystävien myöntämän Mestarimyllyn arvonimen.

Liperin Myllyltä lähtee muun muassa ruisjauhoja suurissa pusseissa suoraan leipomoille. Kuva: Tarja Oinonen / Yle

Liperin Myllyllä on 200-300 viljan toimittajaa, rukiin viljelijöitä maakunnassa on kuitenkin vain kymmenkunta.

- Toivon edelleen, että ruista viljeltäisiin Pohjois-Karjalassa nykyistä enemmän eli jokainen lisähehtaari rukiille olisi erittäin tervetullut ja myös sinne luomurukiin viljelyyn, painottaa myllytoiminnan vastaava Kari Huikuri Liperin Myllystä.

Mylly tekee yhdessä töitä Pro Agrian kanssa, jotta rukiin viljelijöitä tulisi maakuntaan nykyistä enemmän. Kysyntää ja markkinoita on tarjolla.

Jauho kyllä onneksi tuoksuu myllyssä tänäkin päivänä, vaikkei me sitä nähdä.

Kari Huikuri

- Kyllä ruis on tällä hetkellä jopa muotituote. Rukiin kysyntä on kasvanut ja toisekseen kuluttajat ovat kiinnostuneita jauhon alkuperästä. Meille on tullut kyselyitä siitä, mistä löytyy sellaisia leipomoita, jotka käyttävät meidän tuotteita.

Liperin Mylly vie jauhoja kolmellekymmenelle eri leipomolle, kuluttajapakkaukset puolestaan leviävät S-ketjun ja Prismojen kautta koko Suomeen. Rehut markkinoituvat niin ikään valtakunnallisesti Raisioagro Oy:n kautta.

Tuoksu leijuu, jauho ei

Osuusmeijerin myllytoiminta käynnistyi jo 1900-luvun alussa, tänä päivänä Liperin Mylly on osa Osuuskunta Itämaitoa. Liperin Myllyssä työskentelee seitsemän henkilöä. Nykymyllyssä tilat ovat ilmavan raikkaat, pölyä ei ilmassa näy, vaikka jauhon tuoksu tiloissa leijuukin.

- Jauho kyllä onneksi tuoksuu myllyssä tänäkin päivänä, vaikkei me sitä nähdä. Vilja kipataan tänne vastaanottokauhaan, sen jälkeen se menee siiloihin, josta se ajetaan jauhotuskoneille ja edelleen pussituslinjoille. Jauho ei ole nähtävissä myllyssä, se on suljetuissa putkistoissa, koneissa ja pakkauksissa, kuvailee Kari Huikuri.

Nykyajan mylly ei ole myöskään riippuvainen pelkästä satokaudesta, toiminta pyörii vuoden ympäri.

- Ostamme viljaa ympäri vuoden. Siilotilaa meillä on pyöreästi se kolme miljoonaa kiloa, vuositasolla ostamme noin viisi miljoonaa kiloa eli reilusti se puolen vuoden tarve on siiloissa tavaraa.