1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Näkökulmat

Näkökulma: Kädettömän miehen työkalupakki

Kuvittele: Sumussa merellä ajelehtii vene, joka on täynnä puolustuskyvyttömiä lapsia. Veneestä puuttuu äyskäri ja käytettävissä on vain vanhanaikaisia, tylsiä työkaluja. Veneen kapteeni on kädetön mies. Mitä kapteeni voi tehdä estääkseen venettä uppoamasta? Hän voi huutaa apua.

Näkökulmat
Timo Seppänen
Yle

Tuo vertauskuva nousi mieleeni eilen kun seurasin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) Heureka-foorumia. Valtiolaivamme kapteeni, Jyrki Katainen toimi juuri niin kuin tarinani kädetön mies. Hän huusi apua.

Mutta onko oikein antaa ymmärtää, että pääministeri Katainen on kuin kädetön kapteeni?

On kyllä. En nimittäin kertonut kädettömästä kapteenista kaikkea: Hänellä on käsiproteesit. Ne eivät ole kovin näppärät, eikä niillä voi nostaa yhtä painavia taakkoja kuin oikeilla käsillä, mutta kyllä niillä jotain voi tehdä.

Kapteenin toimintakyky on joka tapauksessa rajoittunut.

Myös pääministeri Kataisen toimintakyky on rajoittunut, koska hänen hallituksensa on poliittinen sekasikiö.

Kapteeni Kataisen ja hänen aluksensa kohtalo riippuu lähinnä neljästä asiasta: Hänen käsiproteesiensa toimintakyvystä, käytettävissä olevista työkaluista, siitä rientääkö hänen avukseen kylliksi väkeä ja siitä, onko apuun tarjoutuvalla porukalla kykyä ja halua vuotavan veneen paikkaamiseen.

Pääministerin koolle kutsumassa Heureka-foorumissa puitiin rakenteellisia ongelmia, jotka uhkaavat ajaa Suomen talouden umpikujaan lähitulevaisuudessa.

Uhkana on eritoten se, ettei hyvinvointipalveluita kyetä ylläpitämään lähimainkaan nykyisellään, kun väestö ikääntyy ja yhä pienempi osa kansasta tekee tuottavaa työtä.

Pääministeri korosti, että näissä talkoissa tarvitaan kaikkien suomalaisten panosta. Hän ei kuitenkaan pyytänyt Heurekaan Suomen yritysmaailman ja talouden huippueliittiä. Katainen kutsui paikalle vain puolue-, työmarkkina- ja etujärjestöväkeä sekä muutamia tutkijoita.

Yritysmaailma voi tehdä paljonkin maan talouden hyväksi investoinneilla, innovaatioilla ja työn tuottavuuden kohentamisella. Siitä huolimatta talouseliitiltä ei enää odoteta kansalliseen yhteisvastuuseen asettumista.

Globaalissa taloudessa kansainvälisesti omistetut yhtiöt siirtyvät sinne, missä niiden on edullisinta toimia.

Professori Sixten Korkman antoi Heurekassa ymmärtää, että tämä on tosiasia, joka on syytä hyväksyä annettuna.

Menneiden vuosien konsensus-Suomessa vuorineuvokset istuivat poliitikkojen kanssa samaan pöytään etsimään ratkaisuja maan talousvaikeuksiin. Ongelmia purettiin mm. devalvaatioilla ja mittavalla Neuvostoliiton kaupalla.

Tällaisia työkaluja maan johdolla ei enää ole työkalupakissaan. Suomen yrittäjien toimitusjohtaja, Jussi Järventaus kysyikin Heureka-foorumissa, ovatko Suomen ongelmat niin suuria, ettei niihin ole mahdollista löytää ratkaisuja konsensuksen avulla.

Kysymys on hyvä, etenkin siksi, ettei konsensus voi toimia kunnolla, elleivät kaikki keskeiset valtaryhmittymät osallistu yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteuttamiseen.

Kaikesta huolimatta pääministeri Katainen katsoi aiheelliseksi kasvattaa tulevia poliitikkopolvia konsensuksen pöytätapoihin. Heureka-foorumiin oli nimittäin kutsuttu puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.

Vallan huipulle noustessaan he joutuvat töihin julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi. Se ei kuitenkaan ole sanottua, että myös tuo poliitikkopolvi ratkoo maan ongelmia konsensuspöydässä.

Tulevina vuosikymmeninä perinteinen konsensus ei välttämättä kuulu Suomen valtiolaivan kapteenin työkalupakkiin, oli hän kädetön tai ei.

Kirjoittaja on Ajankohtaisen Kakkosen toimittaja

Lue seuraavaksi