Lääkäri paperittomien hoidosta: Vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä

Noin 3 000 paperittoman ihmisen terveydenhuolto on Suomessa vapaaehtoisten ja avustusten varassa. Työtä paperittomien klinikalla tehdään ilman kunnon välineistöä. THL:n selvitysryhmä etsii ratkaisua ongelmaan.

Kotimaa
Ilmo Keskimäki (oik.) keskustelee Kirsi Heikelin (vas.) kanssa.
Sairas kolmiviikkoinen vauva käännytettiin helsinkiläiseltä terveysasemalta, koska vauvalla ei ollut oleskelulupaa Suomessa. Miten paperittomien hoito pitäisi järjestää Suomessa? Asiasta parhaillaan selvitystä tekevän työryhmän vetäjä Ilmo Keskimäki THL:stä oli vieraana Aamu-tv:ssä. Lisäksi kävimme katsomassa, miten sairaita paperittomia ihmisiä Helsingissä hoidetaan.

Helsingissä toimiva Global Clinic hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisten ja avustusten varassa. Lääkäri Pekka Tuomolan mukaan työ vastaa paljolti suomalaisen terveyskeskuksen arkea, mutta moni asia on kuitenkin toisin kuin kunnallisessa terveydenhuollossa.

- Tämä on vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä, mutta ei kehitysmaassa. Ei ole muita tutkimusvälineitä kuin stetoskooppi, verenpainemittari ja sokerimittari, toteaa Tuomola.

Klinikalle hakeutuu ihmisiä kaikenlaisten vaivojen kanssa. On infektioita, lihaskipuja ja selkäsairauksia, mutta myös erikoistuneempaa hoitoa vaativia vaivoja. Silloin klinikalla tulevat helposti rajat vastaan.

- Hammaskivut ovat tietysti yksi sellainen iso asia, joille me emme oikein pysty tekemään mitään, valittelee Tuomola.

Moni hoitotapaus saattaa jäädä puolitiehen myös sen takia, ettei klinikalla ole omaa laboratoriota.

- Sitten ovat esimerkiksi raskaana olevat naiset, jotka käyvät tavallaan kuin äitiysneuvolassa, kun eivät pääse Suomessa äitiysneuvolaan, kertoo Tuomola.

Reilut kaksi vuotta toimineella Global Clinicillä on saanut hoitoa yli 400:aa ihmistä. Tuomolan mukaan yli puolet heistä on ollut Romanian ja Bulgarian romaneja, mutta joukossa on myös lukuisia muita ulkomailta saapuneita, jotka ovat Suomessa syystä tai toisesta ilman papereita.

Vailla terveysturvaa noin 3 000 ihmistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki kertoo, että Suomessa on arviointitavasta riippuen noin 3000-3500 paperitonta henkilöä. Tarkkaa määrää on tietysti vaikea arvioida, koska heistä ei jää rekistereihin tarkkoja tietoja.

Paitsi Bulgarian ja Romanian romaneja, paperittomiin lukeutuu myös Euroopan ulkopuolelta tulleita ihmisiä, joilla ei ole Suomessa oleskelulupaa. Osalla lupakäsittely voi olla vaiheessa, ja joukossa on myös esimerkiksi jonkin verran opiskelijoita, joiden terveysvakuutus on puutteellinen tai ei voimassa.

- Nämä kuuluvat siihen ryhmään, joilla ei ole terveysturvaa Suomen käytäntöjen ja lainsäädännön mukaan, toteaa Keskimäki.

Hän vieraili keskustelemassa aiheesta Ylen aamu-tv:ssä.

Selvittäjät pohtivat etenkin rahoitusta

Paperittomien terveydenhoidon järjestäminen nousi keskusteluun pari viikkoa sitten, kun vakavasti sairas kolmiviikkoinen vauva käännytettiin helsinkiläiseltä terveysasemalta. Vauvalla ei ollut oleskelulupaa Suomessa. Helsingin kaupunki myönsi, että tapauksessa toimittiin väärin, koska Suomen lain mukaan kiireelliset tapaukset on aina hoidettava. Lopulta lapsi sai hoidon. Helsinki tutkii tapausta.

Suomessa ei ole tehty valtakunnallista linjausta, kuinka ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta maassa olevien hoito tulisi järjestää. Nyt asiasta on kuitenkin tekeillä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitys, ja sitä odotetaan monella taholla.

Selvitystyöstä vastaa pääosin THL, mutta sen tukena on asiantuntijoita ministeriöistä virastoihin ja terveydenhuollosta erilaisiin järjestöihin.

Suuri kysymys kuuluu, kuka paperittomien hoidon maksaisi.

- Tavalla tai toisella tietysti yhteiskunnan maksettavaksi tulee, sanoo THL:n Ilmo Keskimäki.

Hän arvioi, että kustannukset voisivat nousta muutamista sadoista tuhansista noin kahteen miljoonaan euroon. Keskimäen mukaan kyseessä on "aika lailla mitätön summa", kun huomioidaan, kuinka paljon rahaa terveydenhuoltoon yleisesti ottaen käytetään.

- Enemmän kysymys on siitä, miten tämä asia järjestetään. Asia ei ole taloudellinen oikeastaan.

THL selvittää, millaisia vaihtoehtoja paperittomien hoidon järjestämiseen voisi olla. Työn pitäisi valmistua tammikuussa 2014. Sitten päätöksenteko jää poliitikoille.

Keskimäki kuitenkin huomauttaa, ettei kaikkien ongelmien korjaamiseksi välttämättä tarvita lainsäädännön uudistamista. Paljon on hänen mukaansa tehtävissä jo nykylain puitteissa sillä, että lisätään neuvontaa ja täsmennetään ohjeistusta.