Luonnonlohen paluu Kymijokeen voi nostaa rantatonttien arvoa

Luonnonlohen paluu Kymijokeen voi kasvattaa kalastusmatkailua alueella huomattavasti. Suurin hyötyjä kalatiestä on kuitenkin Itämerenlohi, jonka kutualueet ja poikastuotto moninkertaistuvat kalatien ansiosta. Luonnonlohikanta voi jopa nostaa Kymijoen rantatonttien hintoja.

Kotimaa
Mies kalastaa Kotkan Korkeakosken kalastuslaiturilla.
Mika Moksu / Yle

Elokuisen auringon helliessä hollolalainen Joel Kärki virvelöi Korkeakosken kalastuslaiturilla. Lohen perässä nuori mies matkaa Kymijoelle kalastamaan vähintään pariksi viikoksi joka vuosi. Onnikin on ollut myötä, henkilökohtainen lohiennätys kohoaa kunnioitettavasti yli 11 kiloon.

Kymijoen vakikävijä odottaa kalatien rakentamista innolla. Nousulohien määrän kasvu toisi miehen useamminkin Kymijoen rannoille.

- Tottakai. Se että lohi pääsisi tästä nousemaan, on tärkeä asia, Kärki tuumaa ykskantaan.

Pienellä rahalla isot hyödyt

Hallituksen esitys miljoonan euron rahoituksesta Kotkan Korkeakosken kalatiehen varmisti sen, että kalatie hyvin todennäköisesti rakennetaan. Lähes kahden miljoonan euron rakennushanke tuo töitä rakentajille, mutta ennen kaikkea kalastusmatkailu saisi aivan uudenlaista potkua. Alan liikevaihto voi nousta useisiin miljooniin euroihin. Lisäksi muualta tuolevat kalastajat voivat jättää parhaimmillan jopa useankin satasen rahaa paikkakunnalle.

Lohi ja toki muutkin jalokalat herättävät suuria intohimoja, varsinkin kalastajien keskuudessa. Matkailutulojen lisäksi kalatiestä voivat hyötyvät jokivareen asukkaat. Luontainen lohikanta voi jopa nostaa Kymijoen rantatonttien arvoa.

- Mikäli lohi palaa Kymijokeen, se lisää koko alueen vetovoimaa, uskoo kalatalousasiantuntija Kauko Poikola Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Suurin hyötyjä on silti lohi. Kalatien valmistuminen ei kuitenkaan ole mikään taikatemppu, joka parantaa lohikantaa silmänräpäyksessä.

- Määrät kasvavat pikkuhiljaa, mutta ehkä siihen enintään kymmenen vuotta menee, ennen kuin kalatie toimii täydellä teholla, muistuttaa kalatalousasiantuntija Poikola.

Pelastuuko punalihainen?

Korkeakosken kalatie on onnistuessaan se tekijä, joka voi kääntää Itämeren lohikannan kasvuun etenkin Suomenlahdella. Sen toimivuuteen luotetaan vahvasti, sillä lohen nousuhalukkuudesta Kymijokeen on tieteellistä näyttöä. Jo nyt Korkeakosken länsipuolella olevasta Koivulankoskesta nousee parhaina vuosina tuhansia lohia ylös kalaporrasta, kun vesitilanne on suotuisa.

Korkeakosken kalaporras mahdollistaa lohen nousun Anjalan Ankkapurhaan saakka. Linnuntietäkin matkaa kertyy liki parikymmentä kilometriä. Lohen lisääntymisalueet moninkertaistuvat kalatien ansiosta.

- Nyt lohella on kutualueita noin 20 hehtaaria ja kalatien avulla saamme sen alan nostettua 150 hehtaariin. Se moninkertaistaa luonnonpoikasten tuotannon, ja parhaimmillaan istutuksista voidaan luopua, ELY-keskuksen Poikola kertoo.

Korkeakosken rannalla kalamiestä arveluttaa, miten kalan liikkeet ja saantipaikat muuttuvat kalatien tultua. Nyt Korkeakosken voimalapadon alustaa pidetään "sumppuna", jota osa vapaveikoista pitää turhankin varmana kala-apajana.

- Ehkä tämä Korkeakosken alusta ei enää ole niin hyvä kalapaikka, mutta ylempää löytyy varmasti uusia kohteita, pohtii hollolalainen kalamies Kärki, ja sinkoaa putkiperhonsa virran pyörteisiin.